Eduskuntavaalikampanjoiden sadonkorjuu käynnistyi keskiviikkona ennakkoäänestyksen alettua 901 äänestyspaikalla eri puolilla maata.
Äänestyspaikkoina toimivat muun muassa postit, kirjastot ja kaupat. Niitä on nyt nelisenkymmentä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.
Ennakkoon äänestäminen on tehty niin helpoksi, että äänestäminen tuskin jää siitä kiinni. Äänensä voi antaa vaikka arkisella kauppareissulla. Riittää, että menee mille tahansa ennakkoäänestyspaikalle ja todistaa henkilöllisyytensä esimerkiksi ajokortilla.
Tapahtuman sujumista edistää, jos mukana on postin kautta tullut ilmoitus äänioikeudesta, mutta se ei ole pakollinen.
Varsinaisena vaalipäivänä 17. huhtikuuta saa äänestää vain sillä äänestyspaikalla, joka on merkitty ilmoituskorttiin.
Vuodesta 1970 lähtien käytössä ollut mahdollisuus äänestää vaaleissa ennakkoon on koko ajan lisännyt kannatustaan Nytkin odotetaan, että vähintään 40 prosenttia antaa äänensä ensi viikon tiistaihin kestävän ennakkoäänestyksen aikana ja loput varsinaisena vaalipäivänä.
Yleensä uurnille marssivat ensimmäisenä ne, jotka ovat varmoja kannastaan. Epävarmat empivät ja saattavat tehdä äänestyspäätöksensä vasta aivan viime metreillä.
Lopputuloksen kannalta oleellista on juuri se, miten liikkuvat ja epäröivät äänestäjät toimivat. Tämän vuoksi puolueiden vaalikoneet paahtavat täydellä höyryllä varsinaiseen vaalipäivään saakka.
Pienetkin lipsahdukset tai vastaavasti onnistumiset vaalikampanjassa saattavat ratkaista paljon.
Usein ne toimivat vihonviimeisenä herättäjänä epävarmoille äänestäjille. Ja juuri he ovat niitä, jotka tuloksen lopulta ratkaisevat.