Enkku ei ole kenkkua Kalakankaan koululla Haapajärvellä. 45 oppilaan kyläkoululla yhdistetään oppisisältöjä ja kieltä, tässä tapauksessa englantia, nyt toista lukuvuotta. Lapset oppivat englantia musiikin, ympäristöopin, kuvaamataidon, käsityön ja liikunnan tunneilla. Isommat oppivat yhtä aikaa myös maailman historiaa ja englantia.
Vastaavanlaista opetusta on noin 30 koululla Suomessa, lukioissa, yläasteilla, ammatillisissa oppilaitoksissa ja suurissa kaupunkikouluissa, mutta ei juuri sivukylän kouluissa.
Koulunjohtaja Veikko Kamula kertoo, että kielenopetusta Kalakankaan koululla lähdettiin kehittämään, kun huomattiin, että englanninkielen oppimistulokset olivat luvattoman heikkoja. "On ollut luovuttamisen mieliala ja kierre: enkku on kenkkua, ja isäkin sanoi, ettei hänkään oppinut."
Ensin, kuusi vuotta sitten, Kalakankaalla päätettiin aloittaa englannin opetus jo toisella luokalla. Normaalisti englannin kielen opetus aloitetaan kolmannella luokalla. Koulu hakeutui mukaan Comenius-yhteistyöhön muutaman muun eurooppalaisen koulun kanssa. Yhteistyö jatkuu edelleen pohjoisirlantilaisen ja italialaisen koulun kanssa ja sitä on jatkettu koulujen kehittämishankkeena. Siinä Kalakankaalla kehittämisen kohteena on juuri vieraskielisen opetuksen kehittäminen.
Opettajat
innostuivat
Kalakankaan koulun opettajat Aino Eronen, Heli Marjoniemi ja Veikko Kamula innostuivat asiasta ja perehtyivät oppisisältöjen ja kielen yhdistämiseen opetuksessa osallistumalla Jyväskylän yliopiston alaisen Chydenius-Instituutin koulutukseen.
Äärimmillään oppisisältöjä ja vierasta kieltä yhdistetään kielikylvyissä, joissa opetus voidaan antaa kokonaan vieraalla kielellä.
Kalakankaalla on kolme perusopetusryhmää. Yhdistelmäluokalla, jossa ovat esikoululaiset ja ekaluokkalaiset, opetuksesta noin kymmenen prosenttia eli 2-3 tuntia viikossa annetaan englanniksi. 2.-3. -luokkalaisia opetetaan englannin kielellä 15 prosenttia opetuksesta. 4.-6. -luokkalaisten opetuksesta parikymmentä prosenttia tapahtuu englanniksi.
Veikko Kamulan mukaan tavoitteena on antaa oppilaalle motivaatiota ja uskoa mahdollisuuksiin oppia englannin kieltä. Koulu haluaa tukea englannin kielen käyttöä ja se puhumista. Tunneilla, joilla opetus annetaan englanniksi, ei kiinnitetä huomiota kielioppiin, vaan kysymys on käytännön taitojen vahvistamisesta. Kieltä opetetaan toiminnan ja mallien avulla.
"Ensimmäisenä vuonna huomattiin, että oppilaat ymmärtävät englantia hyvin, mutta keskustelemaan heitä oli vaikea saada, koska oppilaat tietävät, että opettaja osaa suomea", Kamula toteaa.
Vieraskielinen apuopettaja
Alkaneena syksynä Kalakankaan koulu sai apuopettajaksi puolalaisen Katarzyna Krolin, joka on opiskellut yliopistossa englannin opettajaksi kolme vuotta. Hän viipyy Kalakankaan koululla huhtikuun loppuun saakka. Hän ei osaa suomea, joten oppilaiden on pakko keskustella hänen kanssaan englanniksi.
Veikko Kamula kertoo, että joillakin oppilaiden vanhemmilla oli aluksi epäilyksiä, kuinka käy lapsen, jolla on äidinkielenkin taidot heikot. "Pelot ovat jääneet, kun tulokset ovat rohkaisevia. Opetus englannin kielellä ei vie voimavaroja muilta oppiaineita, vaan päin vastoin tukee niitä."
Englanninkielinen opetus on tuonut Kalakankaan kouluun myös kolme uutta oppilasta. Muussa koulupiirissä asuva perhe otti lastensa kuljetuksen Kalakankaalle omalle vastuulleen.
Kiertävä englannin opettaja Anne Salomaa sanoo vielä olevan liian varhaista sanoa, kuinka englanninkielisen opetus vaikuttaa koetuloksiin, koska opetusta on annettu niin vähän aikaa. Eniten se vaikuttaa hänen mukaansa oppilaiden innostukseen ja asenteeseen.
Oppilaiden ikä vieraan kielen oppimiselle on Salomaan mielestä otollinen, sanat jäävät mieleen ja ulkoaoppiminen on suurta.
"Oppilaat eivät kyseenalaista sitä miksi englantia opetellaan. Oppilaat ovat myös oma-aloitteisia tuomaan esille, mitä he jo osaavat. Varsinaisilla englannin tunneilla, kun on kielioppia, oppiminen ei ole enää niin hauskaa, mutta ääntäminen on jo helppoa."