Keskiviikkona julkistetussa Opetushallituksen tutkimuksessa käy ilmi, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on edelleen valtakunnan huonoimmat englannin oppimistulokset. Tutkitut oppilaat olivat 15-vuotiaita.
Kaikkein huonoiten vertailussa pärjäsi Oulun lääni, mutta tilastolliset erot Itä-Suomen ja Lapin lääneihin olivat marginaalisia.
Lääninsivistysneuvos Pentti Kokkonen korostaa, että otos ikäluokasta oli hyvin pieni.
"Oulun läänissä tutkimuksessa oli mukana vain 2,4 prosenttia ikäluokasta", hän toteaa.
Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 1999. Sen jälkeen erot parhaiten ja heikoiten menestyvien läänien välillä ovat vain kasvaneet.
Ryhmäkoot isoja
Syitä Oulun läänin huonoon tulokseen Kokkonen löytää useita.
"Koulu on vain yksi oppimispaikka. Vanhempien koulutustausta ja kyky auttaa oppilasta vaikuttavat. Nyt tutkittu ikäluokka aloitti a-kielen opiskelun vuonna 1995, jolloin tällä alueella kuntien säästöt olivat suurimmillaan. Ryhmäkoot olivat isoja", hän toteaa.
Kokkosen mielestä väitteet siitä, että vanhoillislestadiolaisuus vaikuttaisi huonoon kokonaistulokseen, ovat turhia.
"Koska Oulun läänissä oltiin kaikilla osa-alueilla heikompia, näin ei voi ajatella. Tilanne olisi toinen, jos kyse olisi pelkästä kuullun ymmärtämisestä."
Väitteitä on perusteltu sillä, että vanhoillislestadiolaiset eivät juuri seuraa televisiota tai kuuntele ulkomaista musiikkia. Tutkimuksessa testattiin kirjallista tuottamista, kielellisiä rakenteita sekä tekstin ja kuullun ymmärtämistä. Lisäksi arvioitiin koetta kokonaisuutena.
Vanhempiakin tarvitaan
Ratkaisuksi tilanteeseen Kokkonen perää kunnilta resursseja ryhmäkokojen pienentämiseksi. Hän myös kehottaa vanhempia seuraamaan lasten oppimista.
"Olisi tavattoman tärkeää, että vanhemmat seuraisivat myös pitemmälle ehtineiden läksyjen tekoa."
Tutkimus tehtiin keväällä 2002 osana kansainvälistä englannin oppimistulosten arviointia. Siihen osallistui kaikkiaan kahdeksan Euroopan unionin maata. Ranskan opetusministeriö on laatimassa kansainvälisestä arvioinnista raportin.