Jopa lukemisesta vähemmän kiinnostuneet pojat oppivat englannin kieltä verkkopeleistä kuin huomaamatta. Miten nuoret saataisiin kiinnostumaan muistakin kielistä?
Suomi pääsi jälleen viime viikolla paistattelemaan koulumenestyksen loisteessa. Kaksi kansainvälistä vertailututkimusta – Timss ja Pirls – rankkasivat neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten lukutaidon sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen maailman kärkijoukkoon.
Samalla ilmeni yksi suuri ongelma: koulunkäynnin kiinnostavuudessa suomalaiskoululaiset ovat listauksen häntäpäässä.
Suomessa on kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, miten lukemisesta vähemmän kiinnostuneet pojat saadaan innostumaan jopa vieraan kielen, englannin, opiskelusta. Tässä suhteessa on tapahtunut valtava muutos parin viime vuosikymmenen aikana.
Poikien kiinnostus englantia kohtaan on pantava pitkälle verkkomaailman ja sen pelien ansioksi. Monet nuoret, jopa lapset, oppivat englantia pelatessaan. Kun kiinnostus on kohdallaan, he kykenevät ylittämään vaikeahkojakin kielellisiä esteitä. Näin epämieluisa asia muuttuu kiinnostavaksi.
Oppiminen verkkopelejä pelaamalla on sitä toiminnallisuutta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä, jota pidetään avaimena koulukiinnostuksen kasvattamiseen. Kokemukset englannin oppimisesta panevat kysymään, miten tämä saataisiin palvelemaan myös muita kieliä ja toisia oppiaineita.
Keskustelu koulun kielenopetuksesta on kilpistynyt viime vuosina pitkälle siihen, onko kaikkien opiskeltava ruotsia vai ei. Jos Suomi haluaa pärjätä maailmanmarkkinoilla, kielikeskustelu pitää laajentaa koskemaan sitä, mitä kaikkia kieliä suomalaisten tulisi hallita.
Englannin kielen osaaminen on jo hyvällä tasolla, mutta samaan aikaan muiden merkittävien maailmankielten taito on ruostunut. Englannin ylivalta on musertava varsinkin siihen nähden, ettei englannilla yksin pärjätä nykymaailmassa.
Vaikka perusturisti saa hoidetuksi asiansa englannilla jo lähes joka maailman kolkassa, työskentely ja liiketoimien hoito vaativat laajempaa kielitaitoa.
Kielten opiskelussa ei ole kyse vain siitä, että jonkin asian osaa sanoa jollakin kielellä, vaan myös pitkälle eri maiden historian ja kulttuurin tuntemuksesta. Monessa maassa kaupan ovet eivät avaudu, ellei ymmärretä maan kulttuuria eikä kyetä puhumaan sen kieltä.
Suomen suurimpiin kauppakumppaneihin lukeutuva Venäjä on hyvä esimerkki tästä. Jos halutaan pärjätä Venäjän markkinoilla, tarvitaan venäjän kielen taitoa. Sama koskee myös toisia suuria kauppakumppaneitamme Saksaa ja Ruotsia.
On harhaanjohtavaa uskotella, että englanti riittää kaikkialla. Sitä se ei tee.
Työelämässä on jo nyt tarvetta paljon nykyistä monipuolisemmalle kielitaidolle. Tulevaisuudessa tämä tarve vain kasvaa varsinkin kun markkina-alueet laajenevat uusiin kehittyviin maihin.
Kielten opiskelu ei aina ole mukavaa ja se vaatii pitkäjänteisyyttä. Jos nykytekniikka peleineen kyetään valjastamaan osaksi kielenopetusta ja muutakin opetusta, oppimisesta saattaa tulla peräti hauskaa.