Lukijalta
Mielipide

Englanninkielinen ylioppilastutkinto on Troijan hevonen kansalliskieliselle koulutukselle

Hallitus esittää lähiviikkoina lakia, joka sisältää englanninkielisen ylioppilastutkinnon.

Hallitus esittää lähiviikkoina lakia, joka sisältää englanninkielisen ylioppilastutkinnon. Alkuvuodesta hanketta perusteltiin suomalaisen lukion koulutusvientihankkeena ja kansainvälistämisprojektina, jossa lisättäisiin englanninkielistä opetusta laajasti suomalaisissa lukioissa.

Hankkeen kohtaaman vastustuksen vuoksi nämä perustelut pudotettiin viime hetkillä pois lakiluonnoksesta ja kannanotoista. Sen sijaan esitystä perustellaan nyt vetovoimatekijänä ulkomailta tulevalle osaavalle työvoimalle.

Tarve englanninkieliselle lukiokoulutukselle on olemassa, mutta niin on ratkaisukin: toimiva ja tarvittaessa laajennettavissa oleva IB-tutkinto. Päällekkäinen malli toisi mukanaan paitsi turhia kustannuksia, myös vakavia haittoja opetuksen laadulle, koulutukselliselle tasa-arvolle ja kansalliskielten asemalle.

Hanke on kuin Troijan hevonen, joka ajetaan kansainvälistymishurman vallitessa – virheellisillä perusteluilla – keskelle koulutusjärjestelmäämme.

Englanninkielistä tutkintoa väitetään tarvittavan ulkomailta tuleville nuorille, jotka eivät osaa lainkaan tai riittävästi suomea tai ruotsia. Malliin sisältyy kuitenkin vaatimus äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suorittamisesta kansalliskielellä. Miten ulkomailta lukioon tuleva nuori, joka ei puhu tullessaan lainkaan suomea tai ruotsia, voisi selvitä S2-tasoisesta kokeesta, vieläpä kun suorittaisi lukio-opinnot englanniksi?

Tosiasiassa englanninkielisiin lukioihin hakeutuisivat englanninkielisessä perusopetuksessa nyt opiskelevat, suomen- ja ruotsinkieliset nuoret. Opetus annettaisiin muulla kuin opettajan ja oppilaan äidinkielellä, joten opetuksen laatu laskisi ja oppilaiden äidinkielen taidot heikkenisivät. Tästä on selvää tutkimusnäyttöä muun muassa Ruotsista.

OKM:n oman selvityksen mukaan myös suomen- ja ruotsinkielisillä linjoilla opiskeleville tarjottaisiin lisääntyvästi englanninkielisiä kursseja äidinkielisen opetuksen sijaan. Tämä puolestaan olisi perustuslain vastaista. Kouluistamme valmistuisi enenevästi nuoria, jotka olisivat saaneet 12-vuotisen koulusivistyksensä englanniksi, eivätkä selviäisi jatko-opinnoissa ja työelämässä Suomessa tasavertaisesti. Vetovoimatekijän sijaan ollaankin luomassa kallista aivovientilukiota ja epätarkoituksenmukaista koulutuksellista umpiperää.

"Tarve englanninkieliselle lukiokoulutukselle on olemassa, mutta niin on ratkaisukin: toimiva ja tarvittaessa laajennettavissa oleva IB-tutkinto."

Hallituksen on syytä hylätä suunnitelma englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta ja käynnistää pikaisesti suomen kielen lautakunnan vaatima kansallisen kielipoliittisen ohjelman valmistelu.

Kansalaisten puolestaan kannattaa vakavasti epäillä tätä kansainvälistymisen viittaan puettua troijalaista kehityshanketta ja herätä suojelemaan omia kieliämme. Laaja ja hyvä kielitaito, avoin asenne kansainvälistymiseen sekä vetovoimatekijät työperäiselle maahanmuutolle voidaan mainiosti rakentaa ilman, että hylkäämme kansalliskielisen koulutuksen.

Marja Alkio

filosofian maisteri, englantilainen filologia, MBA

Oma kieli -yhteisön perustaja

Barcelona

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.