Carl Ludvig Engelin arkkitehtuuria pääkaupungissamme ihasteleville huomautettakoon, että on sitä meilläkin. Oulussa! Rinta rottingilla ei silti kannata käydä, sillä ei Engelin pontimena ollut oma halu komistaa pohjoista pikkukaupunkia. Työ lankesi hänelle viran puolesta.
Suomen hallinnollisen elämän kasvu osana Venäjän keisarikuntaa vaati panostamista rakentamiseen ja Engel Intendentinkonttorin päällikkönä sai arkkitehtoniset avaimet luoda uutta ja vaikuttavaa.
Parahiksi suurin osa Oulua joutui samaan aikaan (1822) liekkien nuolemaksi, joten aluksi tarvittiin asemakaava. Keskeiseksi tuli aukio, johon katsottiin sijoitettaviksi kirkko, koulu, kaupungintalo ja lääninhallitus. Kaksi ensin mainittua Engel piirsikin.
Kirkko oli palanut kivijalkaan, samoin erillinen kellotapuli. Pyhäinpäivänä 1832 kokoonnuttiin ensimmäiseen jumalanpalvelukseen juhlavaan uudisrakennukseen, jossa oli käytetty osin vanhoja rakenteita.
Tänään Oulun tuomiokirkossa käyvät saavat oivan esimerkin Engelin harmonisesta klassismista.
Intendentinkonttorissa syntynyt ajatus koulusta osana aukion arkkitehtuuria on kantanut todella hienon sadon: rakennuksen 1890 ruotsinkieliseltä lyseolta saanut nykyinen Oulun Lyseo tunnetaan valtakunnallisesti presidenttien kouluna. Ja onpa poeetta V.A.Koskenniemi, lyseolainen reilun sadan vuoden takaa, pukenut miljöön lyyriseen muotoon Koulutie-runossaan.
