Riika Kansanäänestyksen järjestäminen Nato-jäsenyydestä ei ole perusteltua. Näin totesi puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) perjantaina Latvian pääkaupungissa Riiassa.
"Tiedän, ettei ole suosittua vastustaa kansanäänestystä. Äänestystä ei kuitenkaan järjestetty silloinkaan, kun liittoutumattomuus valittiin Suomen turvallisuuspoliittiseksi linjaksi. Miksi äänestys pitäisi järjestää nyt, jos halutaan tästä poiketa", hän kysyi.
Ministeri perusteli näkemystään myös sillä, että Nato on järjestö, eikä Suomi luovuttaisi sille suvereenisuuttaan eli itsemääräämisoikeuttaan. Hän muistutti, että Natossa jokaisella maalla on veto-oikeus.
"Jos äänestystä vaaditaan, pitää kysyä, miksi sellaista ei järjestetty silloin kun liityttiin Euroopan neuvostoon tai Ety-järjestöön. Tai jos mennään vielä pitemmälle, miksei järjestetty kansanäänestystä silloin kun hyväksyttiin YYA-sopimus tai kun se sanottiin irti."
Ulkopolitiikka
huono aihe
Enestam perusteli torjuvaa kansaäänestyskantaansa myös sillä perusteella, että ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset sopivat "varsin huonosti" kansanäänestyksen kohteiksi.
"Kun katsotaan Suomen historiaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut varsin harvojen käsissä. Piiri on sen jälkeen laajentunut, mutta päätöksentekoon on vaikuttaa tässä myös tekijöitä, jotka ovat salassapidettäviä ja koskevat toisia valtioita."
Enestamin mielestä kansanäänestyksiä olisi tämänkin vuoksi parempi järjestää toisilta politiikan alueilta.
"Kieltolaki on hyvä esimerkki". hän totesi.
Enestam otti perjantaina suomalaistoimittajien haastattelussa kantaa myös Suomen Nato-keskusteluun sävyyn. Hän pahoitteli sitä, että jos esittää järjestöstä tosiasioita, saa otsaansa Nato-kannattajan leiman.
Enestam sanoi oman kantansa Nato-jäsenyyteen olevan toistaiseksi avoin.
Tällä hetkellä Suomen jäsenyys ei voisi toteutua, hän huomautti. Näin siksi, että jäseneksi voi päästä vain jos puolet hakijamaan kansalaisista tukee jäsenyyttä. Suomessa ollaan kaukana tästä.
Ehkä seitsemän
uutta jäsentä
Enestam arveli, että Naton jäsenmaiden tulevan marraskuun huippukokouksessa Prahassa kutsu liiton jäsenyyteen esitetään ainakin viidelle, mahdollisesti seitsemälle maalle. Baltian maat Latvia, Liettua ja Viro olisivat joka tapauksessa mukana.
Puolustusministeri esitti omana arvionaan, että Baltian maiden jäsenyys Natossa sekä selkiyttäisi että parantaisi Itämeren alueen turvallisuustilannetta.
Enestamilla oli perjantaina myös puheenvuoro Latvian yliopistossa järjestetyssä huippukokouksen istunnossa. Siinä hän arveli keskustelun Suomen Nato-suhteesta kiihtyvän, kun kevään 2003 eduskuntavaalit lähestyvät.
Puolustusministeri myös muistutti Suomen jo nyt laajasta yhteistyöstä Naton kanssa.muun muassa rauhanturvatoiminnassa Balkanilla.
"Haluamme vahvistaa Naton ja sen kumppaneiden suhdetta myös Prahassa pidettävän huippukokouksen jälkeen, erityisesti tavoilla, jotka lisäävät kumppaneiden kykyä toimia Nato-joukkojen kanssa kriisinhallintaoperaatioissa", hän sanoi Naton hakijamaiden sekä nykyisten jäsenmaiden poliittisista johtajista koostuvalle kuulijakunnalle.
