Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) arvioi, että puolustusmäärärahoja pitää entistä enemmän suunnata kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen.
Enestam sanoi Paimiossa pitämässään puheessa, että nykyinen kahden prosentin osuus kansainväliseen toimintaan voi kasvaa. Suomen puolustusmenoihin Enestam ei kuitenkaan nähnyt tulevan merkittävää korotusta.
"Paineita kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen luovat kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset; varautuminen alueellisiin kriiseihin ja epäsymmetristen uhkien torjuntaan", Enestam sanoi.
Venäjä on yhä Suomen ulkoisen turvallisuuden keskeisin tekijä ja sen suhteet muuhun maailmaan vaikuttavat Suomen uhkamallien muutokseen.
"Jos presidentti Vladimir Putinin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja vahvistuu, voivat vanhat uhkakuvat olla vanhentuneita jo vuoden 2004 selonteon valmistelussa", Enestam arvioi.
Tilanne kansainvälisessä politiikassa on kuitenkin vielä epäselvä viime syyskuun terrori-iskujen jälkeen.
"Vaikutusten arviointi on vielä kesken, eikä Suomen pidä tapahtumien perusteella tehdä liian nopeita johtopäätöksiä tapahtumien vaikutuksista turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöömme tai kansallisiin puolustusratkaisuihimme. "
Vuoden 2004 puolustusselonteossa nousee Enestamin arvion mukaan keskeisimmäksi kysymykseksi kysymys liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta.
Linjauksia määrittävät edelleen muutamat perustekijät; suomalaiset vastaavat ensi sijassa omasta puolustuksestaan itse, oman maan ja kansalaisten puolustaminen säilyy puolustuksen tärkeimpänä tehtävänä, yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus säilyvät mutta kehittyvät ja Suomen kansainvälinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen verkottuminen lisääntyy.