Helsinki
Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin (ruots.) mielestä Suomen ei pidä lähteä sulkemaan liian aikaisin itseään johonkin nurkkaan sen suhteen, millaiseksi EU:n tulevaisuus rakentuu. Hötkyileviä kannanottoja ei pidä lähteä ottamaan myöskään puolustuskysymyksissä, Enestam varoittaa.
Tämä vaara saattaa Enestamin mukaan sisältyä Suomen ja Ruotsin ulkoministerien Erkki Tuomiojan (sd.) ja Anna Lindhin keskiviikkona julkaistuun yhteiseen kannanottoon, jossa käsiteltiin EU:n tulevaisuuskonventissa tehtyä ehdotusta unionin jäsenmaiden nykyistä syvemmästä solidaarisuudesta.
Ulkoministerit pitävät ehdotusta myönteisenä, mutta sanovat, että terrorismin torjunta ei kuulu EU-joukoille, vaan kunkin maan kansalliselle puolustukselle. Muutoin olisi vaara, että EU muuttuisi puolustusliitoksi, Tuomioja ja Lindh sanovat.
Suomen edut
turvataan vain ytimessä
Enestamin mielestä ei ole viisasta, että Suomi lähtee jo etukäteen rajaamaan itseään joidenkin asioiden ulkopuolelle. Ensin pitää katsoa, mikä ratkaisuehdotus EU:ssa on muotoutumassa ja sitten ottaa kantaa.
"Minulla on sellainen vakaa käsitys, että ei ole viisasta, jos me heti kättelyssä kerromme, että olemme tässä ja tässä ulkopuolella. Suomen pitää olla muotoilemassa EU:n toimintaa kaikilla lohkoilla", Enestam korostaa.
"Ennen kuin todella tiedetään, mihin suuntaan ja millaiseksi EU:n puolustusta ollaan kehittämässä, ei ole mitään syytä sanoa, että me emme ole jossakin mukana", Enestam toteaa ja lisää suhtautuvansa hyvin varauksellisesti ulkoministerien kannanottoon.
Puolustusministerin mielestä Suomen pitää olla EU:n ytimessä. "Se ei ole itseisarvo, vaan kyse on siitä, miten parhaiten turvataan Suomen intressit ja vaikuttamismahdollisuudet", Enestam perustelee.
Nyt on Enestamin mukaan myös ollut vähän sen tyyppisiä käsityksiä, että Suomi sanoutuisi irti niin sanotuista Petersbergin tehtävistä ja heti kättelyssä ilmoittaisi, että emme ole mukana vaativimmissa kriisinhallintaoperaatioissa.
"Ei näin minusta voi tehdä. Mukaan lähtö harkitaan aina tapauskohtaisesti: katsotaan, salliiko rauhanturvalakimme sen ja onko meillä resursseja. Pitää suhtautua pragmaattisesti, ei niin, että me hoidamme vain mukavat tehtävät", puolustusministeri toteaa.
EU ei rakenna kaksoiskapasiteettia
Enestamin mukaan on koko ajan ollut selvää, että EU ei rakenna puolustukseen kaksoiskapasiteettia Naton rinnalle. "Ei siinä olisi mitään järkeä. Se vain maksaisi. Varsinkin kun EU:n uusistakin jäsenmaista suurin osa joko on jo tai pyrkii Naton jäseneksi niin on selvää jo maalaisjärjenkin mukaan, että turvaudutaan Naton voimavaroihin eikä rakenneta omaa puolustusta EU:lle", Enestam sanoo.
Lisäksi hänen mukaansa on syytä muistaa, ettei Natollakaan ole omia joukkoja, vaan jäsenmaiden joukkoja. "Nämä samat joukot ovat käytössä EU:lla ja Natolla ja myös YK:lla", hän toteaa.
Enestamin mukaan myös EU:n ja Naton yhteistyösopimus varmistaa myös sen, että EU ei rakenna rinnakkaiskapasiteettia. "Se olisi merkinnyt lisäpanostuksia Suomeltakin. EU:n ja Naton sopimus on erittäin hyvä Suomen ja veronmaksajienkin kannalta", Enestam toteaa.
EU:n ja Naton sotilaallisen yhteistyön aloittaminen ei merkitse mitään muutoksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, Enestam korostaa.
Unionin ja Naton alkuviikolla sinetöimässä yhteistyösopimuksessa on kyse siitä, että EU voi tarvittaessa käyttää Naton resursseja kriisinhallintaoperaatioissa. Ilman Naton tukea EU:n kriisinhallintajoukot eivät voisi toimia kunnolla.
Yhteistyösopimuksen seurauksena EU:n kriisinhallintajoukot pääsevät nyt liikkeelle, Enestam konkretisoi sopimuksen. "Makedoniasta on tulossa ensimmäinen EU:n rauhanturvaoperaatio. Naton mandaatti päättyy keväällä, jonka jälkeen EU aikoo ottaa operaatiosta vetovastuun. Myös Bosnian rauhanturvaoperaatiota suunnitellaan siirrettäväksi EU:n alle."
Suomea yhteistyösopimus ei vie yhtään lähemmäksi Natoa, Enestam painottaa. Mitään muutoksia ei tule siihenkään, millä perusteella Suomi lähtee mukaan operaatioihin.
Käytännön asioita
on vielä auki
Puolustusministeri Enestam huomauttaa, että nyt solmittu sopimuksessa on kyse jo aiemmin solmitun niin sanotun Berliini plus- sopimuksen laukeamisesta. Yhteistyö voitiin sinetöidä vasta nyt, kun Turkki luopui vastustuksestaan.
Enestamin mukaan jäljellä on vielä joitakin avoimia käytännön asioita. Esimerkiksi se, miten ja missä vaiheessa järjestetään EU:n osallistuminen suunnitteluun Naton pääesikunnassa ja mitä tarkalleen ovat sopimuksen tarkoittamat voimavarat. "Täytyy keskustella muuttuuko tilanne, kun Naton organisaatio muuttuu", Enestam toteaa.
Lisäksi hänen mukaansa pitää täsmentää se, mitkä ovat komentosuhteet eri tilanteissa. "Ajatuksena on ollut se, että Berliini plus -järjestely olisi Naton joukkojen apulaiskomentajan näpeissä."
Lisäksi pitää ratkaista se ongelma, että Naton ja EU:n turvasopimus on tällä hetkellä vain tilapäinen, Enestam sanoo. Se pitäisi saada vakituiseen muotoon. Enestam selventää, että käytännössä kyse on siitä, miten salaisia papereita käsitellään, jotta ne todella pysyvät salaisina instituutioiden välillä.
Jatkossa EU ja Nato voivat myös järjestää yhteisiä kriisinhallintaharjoituksia, ns. CMX=3- yhteisharjoitusten pohjalta. Tässäkään ei Suomen osalta Enestamin mukaan ole kyse mistään mullistuksesta; Suomi on jo mukana rauhankumppanuusyhteistyön harjoituksissa.