Jan-Erik Enestamin suunnitelmissa ei ole asettautua presidenttiehdokkaaksi. Hän patistaa muita RKP:n näkyviä poliitikkoja kisaamaan ehdokkuudesta, jos puolue päätyy omaan ehdokkaaseen.
Enestam pitää kummallisena tilannetta, että hallituspuolueen puheenjohtajana hänen pitäisi kamppailla mahdollisesti presidentti Tarja Halosta ja pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) vastaan.
"Se ei olisi kohdallani herkullinen asetelma."
"Olen varonut jyrkkää kannanottoa, koska tiedän, että puolueen puheenjohtajan pitää viran puolesta olla käytettävissä, jos tilanne näin vaatii. Se ei ole salaisuus, että suhtaudun skeptisesti oman ehdokkaan asettamiseen. Sellainen lopputulos, että saamme kaksi prosenttia äänistä, ei ole kovin mukavaa."
Enestamin mukaan on asioita, jotka puoltavat omaa ehdokasta. "Vaalit edellyttävät aina ehdokkaita."
RKP:ssa tehdään parhaillaan kyselyä puolueosaston näkemyksistä presidentinvaaleihin. Tuloksista on määrä kertoa pääsiäisen jälkeen.
Enestam toivoo, että RKP:ssa olisi sisäinen esivaali, jos omaan ehdokkaaseen päädytään. "Puolueen kannalta olisi tärkeintä, että syntyisi sisäinen kamppailu asiasta. Itse aion olla reservissä."
RKP:ssa mahdollisina ehdokkaina on spekuloitu europarlamentaarikko Henrik Laxia ja kansanedustajia Eva Biaudet´a ja Astrid Thorsia.
Enestamin mielestä he ovat varteenotettavia nimiä. Hänen mielestään olennainen kysymys on: "Millä profiililla RKP lähtisi vaaleihin?"
"Lähdetäänkö vaaleihin ehdokkaalla, jolla pyritään kokoamaan perinteistä kenttää vai halutaanko tuoda keskusteluun uusia elementtejä ja tavoitella marginaaliäänestäjiä."
Jälkimmäiseen kysymykseen vastaus olisi Biaudet.
"Useissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksissä Halonen ja Vanhanen ovat hyvin lähellä toisiaan. Jos halutaan jotain rakoa heihin, niin silloin pitää löytää ehdokas, joka on hiukan eri linjoilla näissä asioissa." Lax, Biaudet ja Thors täyttävät tämän ehdon.
Enestam ei innostu keskustan ja kokoomuksen virittämästä yhteistyöstä presidentinvaalin toisella kierroksella. Hän muistaa, millainen merkitys porvariyhteistyöllä käytännössä on. "Kokoomuslaiset ratkaisivat vuoden 1994 presidentinvaaleissa Martti Ahtisaaren valinnan, vaikka kokoomuksen johto liputti Elisabeth Rehnin puolesta."
"Jos todella halutaan puhua porvariyhteistyöstä ja sillä halutaan olevan menestymisen mahdollisuuksia, sen pitää toimia jo ensimmäisellä kierroksella."
"Kun kyse on suorasta kansanvaalista, puolueiden mahdollisuus ohjata äänestäjiään on huomattavasti pienempi kuin muissa vaaleissa. Keskusta on eri asemassa, koska siellä puoluelojaalisuus on hyvin korkealla."
Enestam muistuttaa, että RKP on ollut perinteisesti vahvan presidentin kannattaja. Presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on hänen mielestään sujunut hyvin.
"Ei ole vielä ollut sellaisia kysymyksiä, joissa olisi jouduttu punnitsemaan, kumpi on vahvempi. Presidentti on instituutiona niin vahva, että pitää olla todella vahva hallitus ja niin tärkeä asia hallitukselle, että se riitautuisi presidentin kanssa."
Enstamilla ei ole huomauttamista kolmen suuren puolueen puheenjohtajan tekemään sopimukseen, jonka mukaan presidentin valtaoikeuksiin ei kosketa seuraavalla presidenttikaudella. Julkisuudessa on ihmetelty, miksi yksi hallituspuolue jätettiin neuvonpidon ulkopuolelle.
"Jos heidän kantansa olisi ollut erilainen kuin minun, se olisi kismittänyt enemmän", Enestam kommentoi sivuuttamistaan.