Suomen ja Venäjän talousfoorumin keskiviikkopäivän kolmas istunto, energiaseminaari, osoitti heti alkuun merkityksensä. Vaikka energia- ja ympäristöyhteistyön verkostojen kehittämiseen tähdännyt seminaari aloitettiin reippaasti etuajassa, puheenjohtajat E-E-50 ry:n sihteerit Raimo Sopo ja Aleksander Podsevalov joutuivat hoputtamaan alustajia.
Venäläisiin alustajiin kuulunut pietarilaisen lämpöenergiajärjestelmiä kehittävän yrityksen pääjohtaja Anrei Zhestovits valottikin osuvasti Luoteis-Venäjällä vallitsevaa ongelmaa: Vaikka uusi tekniikka avaisikin jo mahdollisuuksia energiakäytön tehostamiseen ja energian säästämiseen, pulmana on yhteisesti sovitun ja sovellettavan strategian puuttuminen. Ajattelu on lisäksi tuotantolähtöistä.
Hänen mukaansa työtä tarvitaan energia-alan ratkaisujen niveltämiseksi muuhun päätöksentekoon sekä vuoropuhelun lisäämiseksi eri energiamuotojen ja jakelutapojen välillä.
Seminaarissa vahvasti esille noussut E-E-50 -yhteistyö syntyi, kun Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Oulun lääninhallitus ja Murmanskin aluehallinto käynnistivät 1994 kuuden Kuolan alueen taajaman energiahuoltoa selvittäneen projektin.
Kuolan alueelta projekti on laajentunut koskemaan koko Koillis-Venäjää ja sen tavoitteiksi on asetettu lämpölaitosten polttoaineiden kulutuksen ja ympäristöpäästöjen vähentäminen 50 prosentilla.
Toisen E-kirjaimen (Ecotech) projekti sai, kun energiahuollon lisäksi sen toimintakenttään otettiin mukaan myös vesi- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja laajemmin ympäristönhoito.
E-E-50:n toisella suomalaisella sihteerillä, toimitusjohtaja Esa Tepolla on energiayhteistyöstä yli vuosikymmenen mittainen kokemus. Jo vankoista yhteyksistään huolimatta hän osaa arvostaa Oulun talousfoorumin kaltaisia seminaareja, "sillä niissä tutustutaan aina uusiin ihmisiin".
Suhteet auttavat saamaan tietoa maan energiarintaman tilanteesta ja toivottavasti pääsemään myös mukaan maan energiahuollon suunnitteluun, asetteli puheenvuoroaan odotellut oululaisen suunnittelutalon, Planora Oy:n perustaja.
Erityisesti energiatekniikkaan keskittynyt Planora tarjoaa Tepon mukaan koko perusenergiahuollon suunnittelupalveluja. Yrityksen tavoitteisiin kuuluu myös suomalaisen energiahuoltokonseptin edistäminen Venäjällä.
Planora kerää liikevaihdostaan Venäjältä vasta 10 prosenttia, mutta Tepon mukaan näköalat ovat laveat: "Oikeastaan kasvua rajoittavat vain omat asenteemme; kuinka avoimesti me haluamme olla mukana Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa."
Tepon mukaan mahdollisuuksia avaa se, ettei Venäjä yksinkertaisesti voi jatkaa energiainvestointejaan nykyisellä konseptilla, "sillä siihen vauraana maanakaan ei ole varaa".