Lahden perjantaisen huippukokouksen illallinen nautitaan Venäjä-yhteistyökysymysten merkeissä. EU:n ja Venäjän energiayhteistyö ja -kumppanuus ovat keskeisessä roolissa. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan on mielenkiintoista kuulla Venäjän presidentin Vladimir Putinin arvio siitä, miten tämä näkee energia-alan yhteistyön EU:n kanssa.
Vanhanen korostaa, että EU haluaa energiapolitiikassaan toimintaympäristön, jossa vallitsee aito kilpailu ja jossa markkinahinnat toteutuvat aidosti.
"Eurooppa tarvitsee energiaa jokaisesta ilmansuunnasta."
EU:n ja Venäjän uusi kumppanuussopimus on vielä työn alla. Vanhasen mukaan se voitaisiin saada päätöksenteon asteelle marraskuun aikana.
Suomen puheenjohtajuuskaudella ennätetään tarttua myös niin sanottuun pohjoiseen ulottuvuuteen, jolle luodaan uusi kehysasiakirja. Mukaan tulevat uudet kumppanimaat Norja ja Islanti Venäjän lisäksi. Vanhanen uskoo, että uudistus lisää kumppanimaiden kiinnostusta pohjoisen ulottuvuuden kysymyksiin.
Lounaalla keskeisenä teemana ovat EU:n energiapolitiikka sekä innovatiivisuuden edistäminen Lissabonin huippukokouksen linjausten mukaisesti.
Lounaspöydän toinen keskusteluteema liittyy maahanmuuttokysymyksiin, josta erityisesti Espanja haluaa käydä perusteellisen keskustelun. Espanja on hyvin huolissaan laittomista siirtolaisista, joita tulee tuhansittain sen maaperälle Kanarian saarille läntisestä Afrikasta.
Sudanin Darfurin nälänhätä ja pakolaisuus lienevät myös esillä lounaskeskustelussa.
Huippukokouksessa käsitellään myös laajasti innovaatiopolitiikkaa ja sen uudistamista, mikä on Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeintä antia EU:lle.
"Suomen tavoitteena on luoda käytännönläheiset askelmerkit eurooppalaiselle innovaatiopolitiikalle. Suomella on tässä paljon annettavaa muille EU-maille", painottaa pääministeri Vanhanen.
Yksi keskeinen syy siihen, miksi Eurooppa on jäänyt teknologian hyödyntämisessä Yhdysvaltoja ja Japania jälkeen, on maanosamme patenttijärjestelmän monimutkaisuus ja kalleus.
Suomi vie eteenpäin myös EU:n Artemis-hanketta eli teknologista yhteisaloitetta, jonka budjetti nousee lähivuosina yli viiteen miljardiin euroon. Suomi sijoittaa hankkeeseen 70 miljoonaa euroa. Hankkeen avulla etsitään innovaatioiden uusia soveltamisalueita eurooppalaisissa autoissa ja kodinkoneissa.