Saksalaiset poliitikot ja asiantuntijat pitävät öljysulkua yleisesti osoituksena siitä, miten vaarallista maan on jättäytyä tulevaisuudessa tuontienergian varaan. Kärkevimmissä puheenvuoroissa Saksan on katsottu olevan jo nyt Venäjän energiavanki.
Saksa tuo vuosittain noin 112 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Venäjän osuus määrästä on noin kolmannes, mikä tekee Venäjästä Saksan tärkeimmän yksittäisen öljyntoimittajan. Öljyn lisäksi Venäjä toimittaa Saksaan maakaasua.
Venäjä katkaisi öljytoimitukset Valko-Venäjän kautta Puolaan ja Saksaan maanantain vastaisena yönä. Syynä on kiista, joka koskee Valko-Venäjän väitettyjä öljyvarkauksia.
Moskovan päätös kiertää Valko-Venäjän kautta itäiseen Saksaan kulkevan "Ystävyys"-öljyputken öljyhanat kiinni on jakanut maan hallitusta myöten kahteen leiriin. Kristillisdemokraatit (CDU/CSU) väläyttävät ydinvoimaa, sosiaalidemokraatit (SPD) puolestaan panostaisivat uusiutuviin energiamuotoihin.
Tiistaina jopa liittokansleri Angela Merkel kyseenalaisti avoimesti Saksan edellisen hallituksen päätöksen luopua ydinenergiasta. Aikaisemmin Merkel on toistuvasti varoittanut vaarantamasta hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa ydinvoimalain kaatamista koskevilla puheilla.
Saksa päätti luopua ydinvoimasta asteittain Gerhard Schröderin (SPD) puna-vihreän hallituksen kaudella vuonna 2002. Päätöksen mukaan ydinvoimalat suljetaan 2021 mennessä.
Näkyvimmin ydinvoimalain taakse on asettunut demariympäristöministeri Sigmar Gabriel. Hän vaati Saksalta keskiviikkona entistä tuntuvampaa panostusta vaihtoehtoisiin energialähteisiin. "Tuontiöljyn ja Saksan sähköntuotannon välillä ei ole mitään kytkentää. Öljyä ei käytetä juuri lainkaan sähkön valmistamiseen", Gabriel sanoi ja torjui ajatuksen jatkaa ydinvoimaloiden käyttöaikaa 2021 yli.
Gabriel viittasi myös EU-komission energiastrategiaan, jossa uusiutuvilla energialähteillä on entistä tärkeämpi rooli.
Talousministeri Michael Glosin (CSU) mielestä Saksan vastauksen tulevaisuuden energiatarpeisiin tulisi olla sekoitus, jossa myös ydinvoimalla on oma paikkansa.
Kuluttajajärjestöjen energia-asiantuntija Holger Krawinkelin mielestä koko energiapolitiikka on ajateltava uusiksi. Hän toteaa, ettei esimerkiksi liikenteen öljytarvetta kyetä kattamaan mitenkään ydinsähköllä. Krawinkel vaatii siksi panostusta vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja energiapolitiikan johdonmukaistamista. Tärkeä askel tähän suuntaan olisi energiaministeriön perustaminen. Nykyään energia-asiat on hajautettu kolmelle ministeriölle.
Muita Saksassa väläyteltyjä keinoja vähentää maan riippuvuutta olisivat öljyostojen ohjaaminen tulevaisuudessa Norjaan ja energian säästäminen.
Energiatoimitukset ovat yhtenä keskeisenä aiheena Merkelin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisessa Moskovassa reilun viikon päästä. Energiasaannin turvaaminen on myös yksi Saksan EU-puheenjohtajakauden tärkeimmistä aiheista.