Energiavirasto ehdottaa elinkeinoministeri Olli Rehnille (kesk.) tekemässän selvityksessä hintakattoa sähkön siirtohintojen kertamuutoksille. Virasto ehdottaa myös verkkopalvelumaksuina perittävien tulojen riittävää kohdentamista investointeihin.
Energiateollisuus ry:n sähköverkkotoimialan johtaja Kenneth Hännisen mukaan investointiajoissa pitää myös joustaa, jos hintakatto tulee.
– Jos rahankeräämiselle tulee rajoite, niin pitää myös aikatauluja lieventää. Kun aikaraja on asetettu, niin tavoitteet pitää toteutua ja pitää olla rahaa, jotta pystyy työt tekemään, Hänninen kertoo.
Hänninen viittaa vuonna 2013 sähkömarkkinalakiin asetettuihin toimintavarmuustavoitteisiin. Tavoitteiden mukaan viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä kaikki asiakkaat tulee olla toimitusvarman verkon piirissä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sähkönjakelun keskeytykset eivät saa taajama- ja kaava-alueella olla yli kuutta tuntia.
Ennen vuotta 2028 on kaksi välitavoitteita: vuodet 2019 ja 2023.
Caruna Oy on perustellut kovia hinnankorotuksiaan investointitarpeilla.
– Näkisin, että tämä vaatii tietyltä osin lainmuutoksen, jossa tavoiteaikoja voidaan rukata sen mukaan, miten yhtiöillä on mahdollisuus investoinnit tehdä aikarajojen puitteissa, Hänninen kertoo.
– Kuulostaa arveluttavalta, että laki on tullut 2013 voimaan ja nyt 2,5 vuoden kuluttua todetaan, että väärin sammutettu.
Hänninen kertoo, että uudessa sähkömarkkinalaissa on todettu, että yhtiön tulee turvautua pääomarahoitukseen.
– Viranomainen on tulkinnut niin, että osa tuotosta pitää palauttaa investointeihin. Tietyissä olosuhteissa ihan perusteltu vaatimus, joskin omistajalla pitää olla oikeus päättää mihin rahansa käyttää, Hänninen kertoo.
Hännisen mukaan osa investointivaroista tulee tulorahoituksesta ja osa esimerkiksi lainoista.
– Ottamatta kantaa yksittäiseen yhtiöön, niin lainaan Ari Koposta [Caruna Oy:n toimitusjohtaja], joka on todennut, että nämä heidän 200 miljoonan investoinnit eivät toteudu pelkästään velkarahalla.