Kohtuullinen kompromissiksi, jonka todellinen onnistuminen nähdään vasta myöhemmin. Näin luonnehtii Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kansallista energia-ja ilmastostrategiaa.
– Hallitus on saanut ruksin joka ruutuun, sillä kaikki tavoitellut asiat on jollain tavalla kuitattu. Linjauksella edistetään oikeita asioita, mutta paljon jää valmistelun ja tulevan päätöksenteon varaan. Käytännön lainsäädäntötyö ja myöhemmät päätökset budjetista vasta aidosti kertovat onnistutaanko vai ei. Tästä se kiire vasta alkaa, Leskelä toteaa.
Linjaus luo sähkölle uuden tuotantotukijärjestelmän. Energiateollisuuden mielestä sille ei olisi ollut tarvetta, mutta kompromissi saa Leskelältä ymmärrystä.
– Uusiutuvan sähkön tuotantomuodot ovat jo kilpailukykyisiä vaihtoehtoihin verrattuna. Onneksi tukijärjestelmä on ajallisesti rajattu ja pieni. Tulkitsen sen niin, että hallitus sanoo samalla tuotantotukien tämän jälkeen loppuvan. Tämä on ikään kuin askel voimakkaasti tuetusta järjestelmästä tuettomaan järjestelmään.
Leskelä arvioi tukijärjestelmän ministerivalmistelua haparoivaksi.
– Oliko tämä nyt tuulivoimatuki vai uusiutuvan sähkön tuki? On siis munittu muna, mutta ei vielä tiedetä mikä sieltä kuoriutuu. Minusta olisi tärkeää, että tukijärjestelmä olisi teknologianeutraali eli olisi avoin kaikille uusiutuville tuotantomuodoille. Se olisi myös paras tapa varmistaa tukijärjestelmän kriteerinä olevan kustannustehokkuuden toteutuminen.
Kivihiilen käytön kohtalo on kiinnostanut energiateollisuutta. Strategia linjaa, että kivihiilestä luopumiseen valmistellaan uutta lainsäädäntöä.
– Sanamuodot näyttävät pyöristyneen, sillä enää ei puhuta kieltämisestä vaan luopumisesta ja lainsäädännöstä. Mielestämme uutta lakia ei tarvittaisi, koska kivihiilen osuus laskee jo nykytoimin noin yhden prosentin tasolle primaarienergiasta vuoteen 2030 mennessä.
Leskelä pitää tärkeänä, että uudessa lainsäädännössä muistetaan tarkastella myös huoltovarmuuden säilyminen ja lain aiheuttamat markkinavaikutukset.
Kiitostakin Leskelä antaa. Hän sanoo, että hallitus on oivaltanut juuri vaihtoehtoisten käyttövoimien ja sähköisen liikenteen merkityksen päästövähennysten syntymisessä. Sekä sähköautoilun edistämiselle että biopolttoaineille on hänen mukaansa nyt asetettu kunnianhimoisia mutta tasapainoisia tavoitteita.
Hyvää Energiateollisuuden näkökulmasta linjauksessa on myös se, että uuden teknologian kokeilujen ja innovaatioiden rahoitusta haluttiin jatkaa.
– On järkevämpää tukea uutta, kotimaista teknologiaa kuin maksaa tuotantotukia jo olemassaolevalle teknologialle. On oikein, että valtio kantaa kokeilujen riskiä yhdessä yritysten kanssa. Se voi synnyttää uusia vaihtoehtoja markkinoille ja myös liiketoimintaa.
Leskelä ei halua nostaa tikun nokkaan ilmasto- ja energialinjauksen yksittäisiä heikkouksia, mutta suomalaisesta strategiatyöstä yleensä löytyy hänen mielestään korjattavaa.
– Ongelmana on, että lopputuloksesta tulee liikaa oman aikansa näköinen ja vain kansallisista lähtökohdista tehty. Laatijat ajattelevat maailmaa 15 vuoden päähän ja valitsevat toimet sen mukaan. Kun maailma matkalla muuttuu, seuraava hallitus luo taas uudet suuntaviivat. Olisi tärkeää päästä pitkäjänteisempään ja kansainvälisempään suuntaan, ja tässä linjauksessa on jo sellaisia elementtejä.
Esimerkiksi sähköisen liikenteen ratkaisut tähyävät hänen mielestään oikealla tavalla tulevaan.