Pääkirjoitus

Ener­gia­te­hok­kuus vaatii myös keppiä

Hallitus naulasi torstain periaatepäätöksessään kiinni näkemyksensä siitä, kuinka paljon ja millaisin toimin energiatehokkuutta aiotaan Suomessa nostaa.

Hallitus naulasi torstain periaatepäätöksessään kiinni näkemyksensä siitä, kuinka paljon ja millaisin toimin energiatehokkuutta aiotaan Suomessa nostaa. Vuosijaksoa 2010--2020 koskevan strategian tavoite on sama, minkä puolesta kaikissa teollisuusmaissa nyt ponnistellaan: tarkoitus on ensiksi katkaista energiankulutuksen kasvu ja kääntää se sitten laskuun.

Ponnistelu on perusteltua, sillä energiatehokkuuden kohennus on kansainvälisissä arvioissa todettu selvästi vaikuttavimmaksi kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoksi. Samoin energiatehokkuuden kohennus merkitsee sitä, että paine uuden tuotantokapasiteetin järjestämiseksi vähenee. Kyse on silloin myös kustannussäästöistä.

Periaatepäätöksessä mainittu tavoite on tehostaa Suomessa energian loppukulutusta vuoteen 2020 mennessä 37 terawattitunnilla verrattuna siihen, mikä kehitys olisi ilman tehostustoimia. Kyse olisi noin 11 prosentin erosta.

Sähkön käytössä vähennystavoite on asetettu matalammaksi: viisi terawattituntia ja viidestä kuuteen prosenttia. Vaikka sähkönkin kulutusta pystytään vääntämään alenevalle käyrälle monin toimin, on myös muutoksia, jotka vaikuttavat toiseen suuntaan. Yksi on sähköllä kulkevien autojen yleistyminen. Tämä muutos alkaa todennäköisesti näkyä jo tällä kymmenluvulla.

Suurimmat säästöt lasketaan saatavan aikaiseksi teollisuuden ja palvelujen alueella, yhteensä 13,4 terawattituntia. Lähes yhtä paljon, 12,7 terawattituntia, on laskettu liikenteen varaan. Tuota lukemaa voi suhteuttaa siihen, että Suomen henkilöautoliikenne käyttää tätä nykyä 28 terawattituntia energiaa vuodessa.

Tavoitteeksi asetettu energian kokonaiskäytön tehostusvaatimus on niin kova, että se näkyy väistämättä myös tavallisten ihmisten elämässä. Esimerkiksi uudet asunnot, ajoneuvot ja monet muut laitteet ovat tavoitteen takia vastedes hiukan toisenlaisia kuin nyt. Välttämättä kyse ei ole muutoksesta huonompaan mutta usein muutoksesta kalliimpaan. Siihen kannattaa varautua.

Periaatepäätöksessä todetaan byrokratiaslangilla, että "veroratkaisuissa painottuu energiansäästöön kannustaminen energiaverotuksen tasoa kehittämällä turvaten kuitenkin teollisuuden toimintaedellytykset". Asian olisi voinut sanoa suoraankin: Energiasta tehdään veroilla kalliimpaa, jotta kuluttajat alkaisivat säästää. Samalla teollisuuden edullinen energia turvataan ydinvoimalla.