Oulussa ei toistaiseksi suosita passiivienergiatalojen laajamittaista rakentamista, vaikka asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on väläyttänyt energiataloudellisten asuntojen vapauttamista kiinteistöverosta. Rakentamis- ja korjaussuosituksissa on viranomaisten mukaan oltava varovaisia, sillä ilmastonmuutos tuo rakentamiseen, samoin kuin lämpö- ja kosteussuunnitteluun, uusia haasteita.
Rakennuslautakunta linjasi tammikuun puolivälissä, ettei se suosita vielä passiivienergiatalojen laajamittaista rakentamista Oulussa. Sen sijaan matalaenergiataloista lautakunnan mukaan on jo niin paljon kokemuksia, että niitä voidaan rakentaa.
Virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö korostaa, että rakennusvalvonnan tavoitteena on mahdollisimman terve ja hyvä asuntotuotanto. "Oulussa on tehty pitkälle energiatyötä. Matalaenergiataloja meillä on jo kymmeniä, ellei satoja."
Mäkikyrö perustelee lautakunnan tekemää energialinjausta: "Jos antaa väärän neuvon, niin se on vakava asia. Ei saa innostua liikaa. Meillä on moraalinen vastuu pienrakentajista. Kokeilut pitää hoitaa mahdollisimman hallitusti, jotta suuret joukot voivat tulla turvallisesti perässä."
Mäkikyrön mukaan vielä ei ole täyttä varmuutta, miten tiivis passiivienergiatalo soveltuu Oulun ilmastoon. "Passiivitalossahan ei yleensä ole varsinaista lämmitysjärjestelmääkään. Kaipaamme lisää kokemuksia osaavilta rakentajilta. Sitä ennen hallitsemattomaan rakentamiseen pienrakentajien ei ole syytä mennä."
Ilmaston muutoksesta uusi haaste
Matala- ja vieläkin tiukempia passiivienergiataloja rakennettaessa nousee Tapani Mäkikyrön mukaan esiin kaksi asiaa.
"Ilmaston muutos on tosi. Kosteat päivät, jolloin lämpötila on aivan nollan molemmin puolin, ovat lisääntyneet. Näin rakenteita kuivaavat päivät ovat vähentyneet. Toinen riskitekijä ovat suunnittelun ja rakentamisen puutteet ja virheet."
"Ilmaston muutoksen huomioiminen edellyttää virheetöntä lämpö- ja kosteussuunnittelua. Jos materiaalit tai rakenteet kastuvat työvaiheessa eikä niitä kuivateta kunnolla, energiataloissa ongelmat tulevat korostetusti esille. Pelkkä kymmenen sentin lisäys eristeisiin ei riitä, vaan rakenteiden virheettömyyden merkitys korostuu. Jos lämmin sisäilma tunkeutuu rakenteiden läpi hallitsemattomasti, jää ilman sisältämä kosteus entistä helpommin rakenteisiin", Mäkikyrö perustelee.
Oulun asuntomessuilla 2005 pientalojen vuotoluku oli maan huippua arvoltaan 2, kun keskimääräinen arvo oli tuolloin 3-4.
"Tällä hetkellä tiiveydet ovat Oulussa tasossa 0,5-1,5 ja onpa taloja, joissa vuotoluku on enää 0,1. Energian säästäminen ja kosteuden hallinta ovat tältä osin kunnossa", Mäkikyrö korostaa.
Vanhat alueet
kaipaavat neuvoja
Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksen Poran korjausarkkitehti Raimo Tikka olisi varovainen verohelpotuspuheissa. "Ympäristö ja yksityistalous eivät kohtaa aina järkevästi."
Vapaavuoren malli voisi äärimmillään kannustaa vanhojen arvokkaiden asuinalueiden lanaamiseen ja uusien verovapaiden energiatalojen rakentamiseen vaikkapa Oulun Raksilaan ja Karjasillalle.
"Lainsäädäntöä uusittaessa tahtovat vanhat rakennukset usein unohtua. Terveen järjen käytölle on oltava tilaa, eikä uutta ja vanhaa ole järkevä asettaa vastakkain. Yleispätevästi voi sanoa, että tärkeintä on rakentamisen laatu", Tikka sanoo ja käyttäisi mieluummin porkkanaa kuin keppiä suomalaisten energiakulutuksen ohjauksessa.
Tapani Mäkikyrö myöntää vanhojen talojen kaipaavan kunnon korjausopastusta. Rakennusvalvonnassa tätä mietitään. Kun peruskorjaukset eivät yleensä ole luvanvaraisia, ei ole odotettavissa yhteydenottoja eikä lupamaksujakaan, siinä on ongelma.
"Laadimme mahdollisesti tänä vuonna vanhoille taloille energiakorjauksen konseptin. Miksi sähkölämmitteisissä taloissa ei kannattaisi asentaa lämpöpumppua, jolloin lämmityksen sähkömaksu tippuisi puoleen, jopa kolmannekseen?" Mäkikyrö vinkkaa.