Pohjois-Pohjanmaan kasvihuonepäästöistä suurin osa tulee energiantuotannosta. Vuoden 2007 taseen mukaan hiilidioksidipäästöjä syntyi 4 780 000 tonnia, josta vajaat 60 prosenttia tuli siitä. Siksi yksi tärkeimmistä tavoitteista Pohjois-Pohjanmaalla on korvata tuotantolaitosten käyttämiä fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla.
Syntyneistä päästöistä peräti kaksi kolmasosaa kuitenkin menee metsään, eli hiilinieluna toimivat maakunnan metsät kompensoivat päästöjä. Pohjois-Pohjanmaalla nielu vie päästöistä 65 prosenttia, kun koko maassa osuus on vain 40 prosenttia.
Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on 1 150 000 tonnia eli neljänneksen ja maatalous tuottaa 700 000 tonnia päästöjä eli noin 15 prosenttia.
Ylivoimaisesti suurin maakunnan päästäjä on Rautaruukin terästehdas Raahessa. Sen päästöt olivat vuonna 2007 noin 4 750 000 tonnia. Tehdas kuuluu päästökaupan piiriin. Haapavedellä sijaitseva Kanteleen voiman biovoimalaitos tuotti 990 000 tonnia päästöjä.
Rautaruukkia ja Haapaveden voimalaitosta ei kuitenkaan laskettu päästötaseen aiemmin mainittuihin kokonaisosuuksiin, koska ne katsottiin valtakunnallisiksi energiaa käyttäviksi ja tuottaviksi laitoksiksi. Sillä tavoin taseen antamat päästöluvut ovat valtakunnallisesti verrattuna hyvät, mutta kun ne lasketaan mukaan, päästöt menevät yli valtakunnallisen keskiarvon.
Raahen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä sanoo, että Rautaruukilla on kunnianhimoiset tavoitteet vähentää päästöjä tulevina vuosina. Esimerkiksi sintraamo loppuu vajaan kolmen vuoden päästä kokonaan.
Hiilidioksidipäästöt ovat toissa vuoteen mennessä kaksinkertaistuneet vuoteen 1980 verrattuna.
"Siinäpä sitä onkin tekemistä, että päästöt saadaan puolitettua eli sille vuoden 1980 tasolle jollakin aikavälillä", toteaa projektipäällikkö Juho Korteniemi päästötaseen tehneestä Bionova Engineeringistä.
Maatalouden aiheuttamat päästöt ovat Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisesti suuremmat kuin koko maassa keskimäärin.
Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta uskoo, että Pohjois-Pohjanmaa suorittaa oman velvoitteensa päästöjen vähentämisessä, vaikka valtioneuvoston 80 prosentin vähennystavoite vuoteen 2050 mennessä onkin hänen mielestään hurja. Monia arkielämään vaikuttavia muutoksia on todennäköisesti luvassa.
Nyt valmistunut ilmastotase on osa Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiaa, jonka on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä. Tase ei anna vielä vastauksia, miten päästöjä tullaan vähentämään, vaan siinä asiassa ollaan viisaampia vuoden kuluttua.
Asukkaan jättämä hiilijalanjälki on maakunnassa 12,6 tonnia vuodessa, ja painavimmat tulevat Oulun seudun asukkailta. Toiseksi eniten päästävät Oulun eteläisen alueen asukkaat. Raahen seudun ja Koillismaan asukkaat jättävät reilun yhdeksän tonnin hiilijalanjäljen.
Energiamuodoista huomio kiinnittyy turpeen suuriin päästömääriin. Pohjois-Pohjanmaan lämpölaitoksissa käytetään turvetta reilu kolmasosa eli 212 gigawattituntia (GWh), josta kertyy 81 yksikköä hiilidioksidia. Puupolttoaineita käytetään 357 GWh, josta päästöjä tulee vain yksi yksikkö.
Ensi vuoden alussa alkaa maakunnallisen suo-ohjelman laadinta, jossa turpeen käyttö käydään laajasti läpi. Kahden vuoden päästä turpeen asemasta tullaan tekemään ilmastoperusteisia ratkaisuja.