Sateisista kesistä ja pitkittyneistä lupaprosesseista syntynyt turvepula on johtamassa siihen, että turvevoimaloissa varaudutaan käyttämään kivihiiltä.
Seurauksena on korotuksia kaukolämmön hinnoissa ja menetyksiä kotimaisissa työpaikoissa. Yksi keino ratkaista asia on nopeuttaa luvitussuman purkamista.
Tuontikivihiilen käytön kasvattaminen kuulostaa joka tapauksessa oudolta. Miten on mahdollista, että Suomeen kannattaa rahdata kivihiiltä, öljyä ja eukalyptusta, kun omista metsistä ja pelloilta on saatavilla roppakaupalla bioenergiaa?
Tarjolla on kotimaista, uudelleenkasvatettavaa raaka-ainetta, josta saadaan metsähaketta, energiapuuta, pellettiä, kierrätyspuuta ja biomassoja.
Suomi kehuu olevansa maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvien energiamuotojen runsaudesta huolimatta vain neljännes Suomen koko energiankulutuksesta ja sähköntuotannosta saadaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Uusiutuvista noin 80 prosenttia on bioenergiaa.
Myönteistä on, että energiapaletti on monipuolinen. Ulkomailta tuotavan öljyn ja kaasun rinnalla on käytössä kotimaista ydinvoimaa, bioenergiaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja maalämpöä.
Lainsäädäntö ei mahdollista vesivoiman lisärakentamista, ja myös turvetuotanto on ahtaalla. Uusiutuvia energiamuotoja on kuitenkin mahdollista lisätä, kun katse suunnataan entistä tiiviimmin metsään.
Kotimaisten energiamuotojen käytössä puhutaan vahvasti kansainvälisistä ilmastotavoitteista.
Energiahuollossa tavoitteena pitää silti olla myös teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Uusiutuvien energiamuotojen käytössä ei liioin pidä unohtaa aluetalousvaikutuksia ja työllisyyttä.
Tässä suhteessa turpeen veron nostaminen ja metsähakkeen sähköntuotantotuen alennukset ovat vääriä signaaleja kotimaiselle energialle.
Yhtälö on vaikea, sillä samalla pitää löytää tasapaino uusiutuvien energiamuotojen suosimisessa niin, ettei väliaikaisiksi tarkoitetuista tukielementeistä tule pysyviä.
Keskeistä on, että uusiutuvista luonnonvaroista pysytään kehittämään uutta liiketoimintaa ja luomaan työpaikkoja.
Biotalouteen arvioidaan voivan syntyä jopa 20 000 uutta työpaikkaa. Pelkästään metsätaloudessa on laskettu, että uutta liiketoimintaa voisi kymmenessä vuodessa syntyä yhdeksän miljardin edestä.
Huikea näköala avautuu esimerkiksi kotimaisen polttoaineen kehittelyssä.
Kemiin suunnitteilla olevan biodiesellaitoksen eteen olisikin tehtävä kaikki mahdollinen. Kyse ei ole pelkästään siitä, että biodiesellaitos tuottaisi polttoainetta kotimaan markkinoille. Talvidiesel olisi hyvä vientituote pohjoisiin olosuhteisiin.
Uusiutuvien energiamuotojen ja vahvan biotekniikan laiteosaamisen ansiosta Suomella on paljon mahdollisuuksia.