Valtion panostus uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen sekä voimakkaasti kehittyneet korjuumenetelmät ovat herättäneet metsäyhtiöidenkin kiinnostuksen energiapuun korjuuseen metsistä. UPM-Kymmene on laajentanut Pietarsaaressa toimivan Ahlholmens Kraftin biovoimalaitoksen raaka-aineen hankinta-aluetta ja kerää polttopuuta nyt Siikajokilaaksoa myöten.
Tärkeimmät syyt siihen, että energiapuulle alkaa jo löytyä ottajia, ovat valtion energiapolitiikka sekä energiapuun korjuussa ja poltossa tapahtunut tekninen kehitys.
Puun polttaminen on osoittautunut erityisen edulliseksi turpeen lisäpolttoaineena. Näin tehdään myös maailman suurimmassa biopolttoainetta käyttävässä voimalaitoksessa Ahlholmens Kraftissa Pietarsaaressa.
"Laitos on vasta noin vuoden ikäinen, ja juuri nyt haemme laitokselle edullisinta toimintamallia. Hakkuutähteistä kertyvä energiapuu on yksi mahdollisuus", hankintaesimies Pentti Valtokari UPM-Kymmenestä kertoo.
Tähän saakka laitokselle on hankittu metsistä energiapuuta noin 100 kilometrin säteellä Pietarsaaresta. Nyt hankinta-aluetta on päätetty laajentaa siten, että autokuljetuksena puuta ajetaan 120 kilometrin säteeltä ja junakuljetuksena aina Pyhä- ja Siikajokilaaksosta saakka.
"Junakuljetuksessa edellytyksenä on, että lähin puutavara-asema löytyy 25 kilometrin etäisyydeltä hakkuusta", Valtokari mainitsee.
Metsänomistajalle välillinen hyöty
Yhtiö hankkii energiapuun vain normaalin puukaupan yhteydessä siten, että pystykaupan tehdessään yhtiö tarjoaa metsänomistajille mahdollisuutta hakkuutähteiden keräämiseen. Risuista ja latvoista ei kuitenkaan makseta metsänomistajalle mitään.
"Metsänomistaja saa sen hyödyn, että hakatun alueen viljelyolosuhteet paranevat, kun risut on viety pois. Maanmuokkaus helpottuu ja taimien kasvuunlähtö paranee ja nopeutuu", Valtokari sanoo.
Metsään jätetään maapohjasta riippuen jonkin verran hakkuutähteitä myös maatumaan, jotta metsäluonnon normaali kiertokulku mahdollistuu ja pieneliöstötoiminta jatkuu.
"Energiapuun osalta meitä kiinnostavat eniten järeät kuusikot, koska niistä kertyy runsaasti massaa. Toisaalta kuusikot kasvavat rehevillä mailla, jolloin hakkuutähteitä ei ravinteiden vuoksi tarvitse jättää maatumaan."
Uutta teknologiaa hakkuutähteiden korjuussa edustaa ruotsalaisen laitevalmistajan kehittämä paalainkone, joka niputtaa risut ja latvat noin 60 senttimetrin paksuisiksi, kolme metriä pitkiksi tukeiksi tai "sätkiksi", kuten konemiehet paaleja kutsuvat. Yksi risutukki painaa 450-550 kiloa ja sisältää energiaa määrän, joka vastaa 80:tä kiloa kevyttä polttoainetta.
Uusia koneita Suomessa kymmenkunta
"Kone tekee 15-20 tukkia tunnissa olosuhteista riippuen. Hakkuutähteiden pitää olla joko karholla tai puituna läjiin moton jäljiltä. Työ sujuu sekä kesällä että talvella", kertoo konetta kuljettava Jukka Jokela. Merijärvellä työnäytöksessä nähty kone on lestijärveläisen koneyrityksen omistama.
"Tämä on noin vuoden vanha kone ja ostettaessa se oli kolmas Suomessa. Nyt näitä lienee kymmenkunta", Jokela mainitsee. Ruotsissa konetta on käytetty jo kymmenisen vuotta, mutta noin 340 000 euron hinta on jarruttanut menetelmän leviämistä Suomeen.
Risutukit voidaan kuljettaa voimalaitokselle normaalilla puunkuljetusautolla. Kuormasta saadaan yhtä painava kuin tukkikuormasta, joten kuljetus on riittävän tehokasta.
"Etua tulee myös siitä, että energiapuu murskataan vasta voimalaitoksella. Sinne voidaan rakentaa suuremmat ja tehokkaammat murskauskoneet kuin, jos puu haketetaan metsässä", Pentti Valtokari sanoo.