Kolumni

Ener­gia­pa­ket­ti panee pään pyö­räl­le

Hallituksen energiaverouudistus hämmentää paitsi oppositiopuolueita myös hallitusta itseäänkin, sillä keskusta ja kokoomus ovat vääntäneet kättä paketin yksityiskohdista. Esityksessä oli heti sattua paha erehdys, kun kivihiilestä oli tulla maakaasua edullisempaa energiaa.

Hallituksen energiaverouudistus hämmentää paitsi oppositiopuolueita myös hallitusta itseäänkin, sillä keskusta ja kokoomus ovat vääntäneet kättä paketin yksityiskohdista. Esityksessä oli heti sattua paha erehdys, kun kivihiilestä oli tulla maakaasua edullisempaa energiaa.

Tämä nolo erehdys hoksattiin sitten korjata. Valtiovarainministeri risti energiapaketin vihreäksi energiaverouudistukseksi, mitä hallituspuolue vihreätkään ei ole katsonut vailla pitkiä hampaita. Tyylilleen uskollisena puolue on kuitenkin pitänyt isoimmat mölyt mahassaan pysytelläkseen hallituksessa loppuun asti.

Helsinkiläiset älähtivät aiheellisesti paljon käyttämänsä ja suhteellisen vähäpäästöisen maakaasun puolesta. Korjauksen jälkeenkin protesteja herättävät turpeen verohelpotukset.

Kokoomus halusi turpeelle veron, jota keskusta ei olisi halunnut lainkaan. Ei tarvitse olla keskustalainen pohjoissuomalainen ymmärtääkseen, että turpeen totaalista alasajoa ajavat eteläsuomalaiset ovat hakoteillä. He voisivat vilkaista takapihoillaan komeilevia hiilikasoja, joista saavat tulevanakin talvena ilmastonmuutosta jouduttavaa lämpöä.

Turve on on kivihiilen veroinen päästöjen aiheuttaja, kun lasketaan hiilidioksidipäästöjen määrä. Sen käyttöä puoltavat kotimaisuus, aika merkittävä työllistävyys meidän alueillamme ja lievä uusiutuvuuskin. Päästövaikutuksista ei ole vielä sanottu viimeistä sanaa. Turvesoiden uusiokäytöstä syntyy arvaamatonta hiilinieluvaikutusta, mitä kivihiilellä ei ole.

Se turve, mitä täälläpäin energiana käytetään, ei maailmaa tuhoa. Hyvän omantunnon sillä tietysti ostaa, kun liittyy sen vastaiseen rintamaan.

Jotkut ostavat hyvää ympäristöomaatuntoa asumalla kaupungissa ja pyöräilemällä sankarillisesti sen puolen kilometrin matkan työpaikan ja kodin välillä. Sähköttä ja lämmöttä se ei elämä onnistu kaupungissakaan. Oikeastaan nimenomaan siellä se ei onnistu, vaikka tietyn ajattelun mukaan pienin jalanjälki jätetään silloin, kun tungetaan kaikki väki kaupunkeihin. Ja mieluiten pääkaupunkiseudun kaupunkilähiöihin.

Sähköttä eläminen sitä vastoin kyllä onnistuu hyvin maaseudulla -- nimimerkillä kokemusta on.

Vihrein osa energiapaketissa on bioenergian osuuden roima kasvattaminen. Kaikki ovat sitä mieltä, että päästötöntä bioenergiaa pitää lisätä, mutta ilman hampaiden kirskuntaa ei mene sekään asia. Nyt pelätään, että metsäenergian reilu lisäys vie raaka-aineen maahamme jäljelle jääneeltä metsäteollisuutta.

Kun katsoo joka paikassa rehottavia hoitamattomia metsiä ja muita tureikkoja, on vaikea uskoa, että puu loppuisi kesken. Metsä on yllättävän kovaa kasvamaan. Jopa avohakkuut näyttävät kasvavan parhaimmillaan täydeksi metsäksi parissa vuosikymmenessä.

Hämmentävä on myös Suomen ympäristökeskuksen selvitys, jonka mukaan kantojen korjaamisesta ja poltosta bioenergiaksi aiheutuukin yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilisista polttoaineista. Myös hakkuutähteiden polttaminen energiaksi on tämän tutkimuksen mukaan suurempipäästöistä kuin on tähän asti uskottu.

Ei tässä taas enää tiedä miten päin ajatella. Tai tietää: ydinvoimaa vielä suunniteltuakin enemmän käyttöön.

Loppukevennys: Oululainen vihreiden valtuutettu Ari Matila ehdotti Kalevan lukijan sivulla taannoin sähkösaunattoman asuntotuotannon aloittamista. Loistava idea. Kaikki tietävät sen tosiasian, että sähkösauna ei ole kunnon sauna, eikä sieltä saa kunnollisia, nautinnollisia oikeita löylyjä.

Kun sähkösaunat ovat siis turhia, kukaan ei menetä mitään, jos niitä ole lainkaan. Lisäydinvoimaloiden tarvetta sähkösaunattomuuden tuoma säästö ei korvaisi, mutta miten olisi Kollajan- ja Vuotoksen altaalliset?

antti.ervasti@kaleva.fi