Uudessa ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiassa oli oletuksena, että normaaliuralla sähkön kulutus kasvaa noin prosentin vuodessa. Strategian visiona oli kääntää sähkönkulutus laskuun vuoteen 2050 mennessä.
Ei mennyt ihan niin pitkään. Alkuvuodesta Suomen sähkönkäyttö on vähentynyt lähes kymmenen prosenttia. Se on täysin ennenkuulumatonta, ja sen myötä kaikki äskeiset oletukset Suomen sähkön tarpeesta ovat nyt historiaa.
Yksikään ilmastopoliittinen päätös ei ole ehtinyt vaikuttaa tähän käänteeseen. Kyse on puhtaasti siitä, mitä taloudessa itsessään on tapahtunut. Samalla se tarkoittaa, että lähiaikojen energiapoliittinen päätöksenteko on pahan kerran mutkalla.
Oleellista olisi tietää, onko käsillä tilapäinen notkahdus vai pysyvä ilmiö. Vastaus vaikuttaa ennen muuta ydinvoimaratkaisuihin. Sisällä on nyt kolme lupahakemusta, mutta moiselle määrälle ydinvoimaa tuskin on tarvetta.
Toinen pulma liittyy uusiutuvaan energiaan. EU:n Suomelle antama tavoite eli uusiutuvan energian 38 prosentin osuus hankaloituu sitä mukaa kuin yhä uusia sellutehtaita lyödään kiinni. Jos metsäteollisuuden käyttämä uusiutuva raaka-aine jää tältä osin pois, Suomella on todella tekemistä tavoitteen saavuttamiseksi.
Eduskunta hyväksyi ilmasto- ja energiapoliittisen strategian viime töikseen ennen kesälomalle jäämistä. Strategia laadittiin vuoden 2008 aikana käyttäen parasta asiantuntemusta. Nyt sen perusoletukset ovat jo säpäleinä - ellei sitten asiaa halua nähdä niin, että tavoite sähkön kulutuksen kääntämisestä laskuun onnistuttiin toteuttamaan 40 vuotta etuajassa.