Suomessa poltettiin viime vuonna 3,5 miljoonaa tonnia kivihiiltä. Vaikka kivihiilestä halutaan eroon, sen kulutus on viime vuosina kääntynyt taas kasvuun.
Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Jarmo Palokallio kirjoitti 27.9.2017, että kotimainen energiapuu riittäisi korvaamaan kestävästi kaiken Suomeen tuodun kivihiilen.
Metsäenergian käytön tavoite on 13 miljoonaa kuutiota vuodessa, vaikka enempäänkin olisi varaa. Luonnonvarakeskus arvio, että metsähaketta voitaisiin korjata kestävästi jopa 21 miljoonaa kuutiota.
Metsähakkeen käytön vuotuinen kasvu on Palokallionkin mukaan pysähtynyt kuitenkin kahdeksaan miljoonaan kuutioon.
Palokallion esitykselle löytyy vahva tuki vuosia kestäneistä energiatutkimuksista. Ne osoittavat, että meillä voitaisiin ottaa energiantuotantoon myös neljäsosa pelloista. Energian saanto niistä olisi 15 terawattituntia eli sama kuin suuren ydinvoimalan vuosituotto. Saadulla energialla liikkuisi kolmasosa autokannastamme, ja metsästä noita ”voimaloita” löytyisi useampiakin.
Ei pidä unohtaa myöskään sahoja, joille kertyy toiminnassaan huomattava energiapotentiaali, ja sahojen jätteistä ja sivutuotteista muodostuisi niin ikään yksi ydinvoimala.
Omien energiavarojen riittävyydestä on kerätty viime vuosina vahva ja vakuuttava tutkimusnäyttö, ja muutosprosessi kotimaiseen voitaisiin käynnistää välittömästi.
Mikä jarruttaa kotimaiseen siirtymistä? Energiantuotannon kehittäminen on pysähtynyt pien- ja suurtuottajien väliseen ristiriitaan.
Suurtuottajilla on yliote, sillä he hallinnoivat nykyistä fossiilienergian tuotantoa eivätkä halua luopua asemistaan. Uusiutuvan energian lähteet ovat pieninä yksikköinä eri puolilla maata, muun muassa maanviljelijöiden omistuksessa.
Myös verotusedut ja yhteiskunnan tuki suosivat fossiilienergiaa. Vahvin tuki on tullut valtiovarainministeriltä, joka on estänyt pientuottajien pääsyn tuettuun energiantuotantoon.
Puukäyttöisiä lämpökeskuksia on siirretty hiilelle. Maatilat ja sahat suurine energiavaroineen ovat jääneet tuotannon ulkopuolelle. Silloin kun maatilan biokaasureaktoriin on saatu valtion tukea, kaikki energia on käytettävä omassa taloudessa. Muita tuotteita saa myydä, mutta ei energiaa.
Metsiin jääneet hake- ja kantokasat kertovat siitä, että energiapuun kauppa ei käy, mutta se kertoo myös siitä, etteivät hoitotyöt ole järjestyksessä. Metsänhoitoa on ainoastaan metsän järkevä hyötykäyttö. Harventamattomista metsistä ei saada tukkipuuta, joka muodostaa 70 prosenttia metsänomistajan myyntituloista.
Fossiilienergian suosio ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Vuonna 2010 fossiilista energiaa tuettiin 570 miljardilla dollarilla ja uusiutuvaa energiaa 60 miljardilla.
Lancasterin yliopiston sosiologin professori John Urry on luonut kirjassaan Ilmastonmuutos ja yhteiskunta synkän tulevaisuudenkuvan: fossiilisen energian tuottajilla on niin vahva poliittinen tuki takanaan, ettei fossiilisesta energiasta luovuta koskaan.
Hän jätti lukijan pääteltäväksi, mitä tapahtuu sen jälkeen kun maan kuori kaivetaan tyhjäksi energiasta.
Elämme aikaa, jolloin järkevä muutos on vielä mahdollinen, mutta urakka on kova ja vailla vaihtoehtoja.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.