Ilmasto- ja energiapolitiikka ovat hallitukselle alkaneen vuoden isoimmat haasteet. Merkittävä aikaraja on tammikuun lopulla, jolloin EU:n komissio julkaisee omat ympäristötavoitteensa ja kansallisen taakanjaon kriteerit.
Hallitukselta on tulossa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, jossa määritellään Suomen tavoitteet kymmeniksi vuosiksi eteenpäin osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Selontekona eduskunnalle annettava strategia valmistuu tämän vuoden aikana. Samalla hallitus laatii tiukennetun energiansäästöohjelman.
Tavoitteena yhdeksän prosentin säästö
EU:n jäsenenä Suomen on pidettävä kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2008-2012 keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Lisäksi vuoteen 2016 mennessä Suomen on saatava aikaan energiapalveludirektiivin mukaiset yhdeksän prosentin energian säästöt.
EU:n jäsenvaltioiden sitovat uusiutuvan energian käyttötavoitteet hyväksyttäneen vuoden 2008 aikana. Suomen kohdalla se tarkoittaa, että niiden käyttöä on lisättävä merkittävästi nykyisestä 25 prosentista.
Uusiutuvia energiamuotoja ovat pienvesivoima, minivesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia, metsähake, pelletit, puun pienkäyttö, kierrätyspolttoaineet, biokaasu, lämpöpumput ja liikenteen biopolttoaineet, muut biopolttonesteet ja muu bioenergia.
Suomen kansallinen tavoite biopolttoaineiden käytölle vuonna 2010 on 5,75 prosenttia tieliikenteen energian käytöstä.
Biopolttoaineiden vähimmäismäärää on tarkoitus kasvattaa vuosittain. Tänä vuonna biopolttoaineiden tavoiteosuus olisi kaksi prosenttia ja vuonna 2009 neljä prosenttia liikenteen polttoaineista.
Rakennemuutos
syvenee
Uusi vuosi tuo tullessaan myös talouspoliittisen käänteen. Eläköitymisestä johtuva rakennemuutos ja hitaampi talouskasvu asettavat erityisesti kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) johtamalle uudelle työ- ja elinkeinoministeriölle kovan haasteen.
Työministeriön valmistelut jouston ja turvan parantamiseksi työmarkkinoilla jatkuvat samoin kuin työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma Tykes.
Yrittäjyysohjelmalla tuetaan yritysten kasvumahdollisuuksia verotuksen keinoin. Starttiraha vakinaistuu ja sen maksukautta pidennetään vuoden alusta. Yrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään edelleen ja perheyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Sukupolvenvaihdoksiin liittyviä erityisongelmia selvitetään.
Tänä vuonna valmistuu myös lukuisia hallituksen asettamien työryhmien selontekoja ja loppuraportteja. Ne koskevat muun muassa turvallisuutta, ympäristöä, liikennettä ja sosiaaliturvaa.
Hallitus laatii myös maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä vuodet 2009-2020 kattavan maaseutupoliittisen selonteon. Suuret odotukset liittyvät myös Sitran yliasiamies Esko Ahon vetämään kansalliseen metsäohjelmaan, joka päivitetään alkukeväästä.
Sosiaaliturvauudistus isoimpia hankkeita
Hallituksen laajin useiden eri ministeriöiden välinen politiikkahanke on sosiaaliturvauudistus. Sitä valmistellaan SATA-komiteassa, jossa ovat edustettuina myös työmarkkinajärjestöt. Tavoitteena on työn kannustavuuden lisääminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.
Kuntien palvelurakenneuudistusta jatketaan ja puitelain mukaiset kuntien yhdistymiset saatetaan voimaan.
Määräaikaislakia jatketaan vuosiksi 2009-12. Sillä halutaan edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelujen tuotannossa sekä tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa.