Havahtuminen ilmastonmuutokseen ja tarve turvata energian saatavuus vaikuttavat suuresti lähivuosien energiaratkaisuihin niin Suomessa kuin koko EU:ssa.
Energiapoliittisiin linjauksiin on äkkiä tullut mukaan tunne siitä, että nyt on tosi kyseessä. Niin Suomen kuin koko Euroopan mitassa on kaksi tavoitetta yli muiden: on turvattava energian saatavuus ja on vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä.
Kiireellisyyden tunne on tulosta viime aikojen uutisista. Eurooppaa koskeva tuorein herätys saatiin, kuin Valko-Venäjän kautta kulkeva öljyputki yllättäen suljettiin. Se oli muistutus vaaroista, joita yksipuolinen tuontiriippuvuus voi synnyttää.
Kuluva "talvi" puolestaan on viimeistään havahduttanut kaikki siihen, että ilmaston muutos on käsillä tässä ja nyt ja että tarve muutoksen hidastamiseen on todellinen.
EU:n komissio julkisti keskiviikkona odotetun energialinjauksensa. Sen alla Suomessakin on oltu ahkerina.
Ensin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ilmoittautui kuudennen ydinvoimalan kannattajaksi. Kohta sen jälkeen 12 suomalaista etujärjestöä, elinkeinoelämän ja ammattiliittojen tärkeimmät ryhmät mukana, vaati kuudetta ydinvoimalaa mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Järjestöillä oli muutenkin paljon sanottavaa energia- ja ilmastopolitiikasta. Näin laaja yhteinen näkemys tärkeästä teemasta on jopa konsensus-Suomen mitassa poikkeuksellista.
Seuraavaksi elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi omat ilmastopolitiikkaa koskevat linjauksensa. Niissä ei ydinvoimaa erityisesti nostettu esiin, mutta sen todettiin sopivan hyvin perusvoiman tuotantoon.
Lopulta kokoomus ilmoitti keskiviikkona ilmastoa ja energiaa koskevasta välikysymyksestä. Siinä hallitukselta tivataan erityisesti ydinvoimakantaa.
Ydinvoimakeskustelua ei Suomessa eikä muualla Euroopassa voida enää välttää. Komission esittelemien, tähän asti nähtyjä selvästi tiukempien päästöjen vähennysten toteuttaminen on työlästä joka tapauksessa, ja vielä työläämpää ilman ydinvoimaa. Kyseessä on silti yhä sen verran kiistanalainen asia, että linjaukset jäävät jokaisen maan itse tehtäviksi - kuten oikein onkin.
Brysselissä suomalaiskomissaari Olli Rehn on ahkeroinut nostaakseen ydinvoiman roolia komission kannanotossa. Laajentumiskomissaari laajentaa näin omaa tonttiaan.
Läntisen Euroopan tämän hetken ainoalla ydinvoimalatyömaalla Olkiluodossa ilmenneet vaikeudet ja viivytykset ovat kuitenkin muistutus siitä, että rakentamispäätöksen jälkeenkään kaikki ei ole aivan yksinkertaista.
Uuden ilmasto- ja energiapolitiikan onnistuminen edellyttää monien erilaisten ratkaisujen pakettia. EU:n rooliin kuuluu hyvin etulinjassa olo, mutta kaikki muutkin tarvitaan mukaan. Euroopassa on havahduttava myös uuden teknologian tarpeeseen. On todennäköistä, että Yhdysvaltain ilmastopolitiikassa tapahtuu iso käänne presidentti George W. Bushin kauden jälkeen, ja puhtaampaan teknologiaan aletaan panostaa laajasti.
Suomessa EK:n raportti korostaa panostamista uuteen energia- ja ilmastoteknologiaan. Tällaisilla aloilla Suomella on aito mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi edelläkävijäksi. Alkamassa on teknologinen murros, jossa nopeus ja valmius muutokseen ovat jälleen valttia. Pelkät rajoitukset eivät toimi, ellei rinnalla rakenneta myös aivan uutta tapaa toimia.