Ener­gia­kort­ti auttaa sääs­tä­mään

Oulun kaupungin rakennusvalvontavirastossa voidaan huoletta röyhistellä rintaa. Vuosien työ pientalojen teknisen laadun kohottamiseksi on jo valtakunnallinen malli. Energiankulutusta ja ilmastonmuutosta hillitsevä säästöohjelma hyväksyttiin Oulussa jo keväällä.

Matalaenergiataloa Metsokankaalle rakennuttava Heikki Lintulahti (oik.) seuraa silmä tarkkana, kun Markku Seppänen Oulun seudun ammattikorkeakoulusta suorittaa lämpökameramittauksia.
Matalaenergiataloa Metsokankaalle rakennuttava Heikki Lintulahti (oik.) seuraa silmä tarkkana, kun Markku Seppänen Oulun seudun ammattikorkeakoulusta suorittaa lämpökameramittauksia.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Oulun kaupungin rakennusvalvontavirastossa voidaan huoletta röyhistellä rintaa. Vuosien työ pientalojen teknisen laadun kohottamiseksi on jo valtakunnallinen malli. Kun Euroopan unioni heräsi voimallisesti helmikuussa ilmastokysymyksessä, rakennusvalvonta pisti jo maaliskuussa pystyyn energiansäästöohjelmansa.


Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ilmoitti viime maanantaina rakentamisen energiamääräysten kiristymisestä 30-40 prosentilla vuoden 2010 alusta. Se sai yleisön joukossa istuneen viraston johdon myhäilemään: Oulun kaupunki toteuttaa vapaaehtoisesti ne määräykset, jotka tulevat valtakunnallisesti voimaan vasta parin vuoden kuluttua.

"Meillä on suorastaan velvollisuus viedä tätä viestiä eteenpäin Oulun pienrakentajille", kertoo tyytyväinen rakennusvalvontaviraston päällikkö Tapani Mäkikyrö.

Kaupunginvaltuusto on sitoutunut rakennusvalvonnan elokuussa asettamaan säästötavoitteeseen, ja rakennusvalvontavirasto on laatinut yhdessä neljän talotehtaan kanssa energiakortin, joka opastaa rakentajia keskimäärin 35 prosentin energiansäästöön. Se on sama kuin vuodelle 2009 asetettu tavoite. Ensi vuonna tähdätään 30 prosentin säästöön.



Energiakortti
on valttikortti


Kortti kertoo kuinka rakentaja voi säästää ostoenergiaa omakotitalon lämmityksessä. Keinot kunkin tavoitetason saavuttamiseksi on eritelty 20 prosentista aina 60-80 prosenttiin, sekä siitä aiheutuvat kustannukset. Mäkikyrön mukaan tavoitteisiin päästään keskimäärin 500-3 000 euron lisäpanostuksella.

"Kortti on otettu erittäin hyvin vastaan", Mäkikyrö kehuu.

Keinot antavat eväät saada asumiskustannukset pieniksi sekä takaisinmaksuaika lyhyeksi. Tuottajamuotoiset, grynderien rakentamat pientalot tehdään usein minimitasolle ajatuksena maksimoida tuotto. Kymmenen vuoden päästä kehitys on luultavasti ajanut niiden ohi ja ne ovat jääneet auttamatta vanhanaikaisiksi.

"Se voi realisoitua varsin karulla tavalla."

Oulussa pientalotontit jaetaan isoissa erissä, viimeksi syksyllä 200 tonttia yhdessä erässä. Tämä on Mäkikyrön mukaan sovitettu niin, että se antaa rakennusvalvonnalle mahdollisuuden laatutyöhön. Viraston laatukoulutuksessa paitsi ohjataan tekniseen laatuun, arkkitehdit antavat myös kortteliohjausta, siis opastavat rakennuksen toimivuuteen ja sijoittumiseen tontille. Ohjelma viedään läpi 6-8 kerralla.

Teknisen laadun ohjaus on syksyn osalta ohi, ja uusille tontin omistajille tehtiin kysely, mitä mieltä he ovat tasosta, johon vapaaehtoisesti pyritään.

"Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti aikovansa valita matalaenergiatason, eli säästävät lämmitysenergiassa vähintään 50 prosenttia nykyisestä tasosta. Loput valitsivat 35 prosenttia", Mäkikyrö ihastelee. "Se on yllättävän hyvä tulos."



Liiketoimintaa
jopa vientiin


Myös kerrostalorakentaminen on ottamassa Oulussa ensimmäisiä askelia matalaenergiatasolle. Sato suunnittelee 45 asunnon matalaenergiakerrostaloa Linnanmaalle. Tähän asti rakentamista on opetettu ja ratkaisuja on haettu vain koehuoneistoissa.

Oulussa on myös selkeästi otettu kanta, jonka mukaan energian säästämisen rakentamisessa tulee muodostua liiketoiminnaksi, jopa vientitoiminnaksi.

"Uskallamme julkisesti tukea tällaista kehitystyötä, joka tähtää tuottavaan liiketoimintaan", Tapani Mäkikyrö kertoo.

Ilmoita asiavirheestä