Ranskan edustaminen ei ole näinä päivinä kevyttä leikkiä. Elysée-palatsin isäntänä on mies nimeltään Nicolas Sarkozy. Presidentin jalat käyvät tiuhaan, suunnitelmia syntyy, uudistuksia luvataan, aloitteita tulee liukuhihnalta.
Ranskan valtion viralliset edustajat saavat sitten parhaansa mukaan selitellä presidentin sanomisia. Ainakin näin presidenttikauden alussa on vielä hauskaa, vakuuttaa Ranskan Helsingin-suurlähettiläs Françoise Bourolleau.
"On mielenkiintoista edustaa maata, jonka presidentti on aktiivinen. Miksi diplomaattien pitäisi olla nukuksissa", Ouluun tiistaina ensivisiitin tehnyt Bourolleau sanoi Kalevan haastattelussa.
Bourolleau väittää pysyneensä nopealiikkeisen presidentin käänteissä mukana.
"Minusta on mukavaa yrittää kertoa muille mitä hän yrittää tehdä. Vaikka sen selittäminen ei aina olekaan niin helppoa", viime helmikuussa Suomessa aloittanut Bourolleau naurahtaa.
Suurlähettiläs Bourolleaun mukaan Sarkozy haluaa ensiksi muuttaa Ranskan ja seuraavaksi Ranskan kuvan maailmalla.
Ranskalla on tekemistä varsinkin talouden uudistamisessa. Ranskalaiset pitäisi saada innostumaan työnteosta, joten 35-tunnin työviikko on poistettava. Eläkesysteemiä ja ja sairausvakuutusta on muutettava, Sarkozy suunnittelee.
"Hän haluaa tehdä lähes kaiken itse, joten hän on hyvin kiireinen", Françoise Bourolleau hymyilee.
Sarkozyn mielilausahdus on "Ranska voi tehdä enemmän". Tämä tarkoittaa Bourolleaun mukaan ensin Ranskaa itseään ja sitten vasta muuta maailmaa.
Bourolleau sanoo presidentti Sarkozyn uskovan, että Ranska voisi olla joillakin aloilla vaikutusvaltaisempi myös maailman mitassa.
"Mutta hän on myös realistinen sen suhteen mitä Ranska voi tehdä. Ei Ranskasta tule mitään supervaltaa", Bourolleau selvittää.
Kun Nicolas Sarkozy astui virkaansa reilu vuosi sitten, Ranskan uumoiltiin palaavan täysivaltaiseksi Naton jäseneksi. Ranska lähti vuonna 1966 Naton sotilasrakenteista vastalauseena Yhdysvaltain ylivallalla.
Mitään ei ole toistaiseksi tapahtunut asian tiimoilta. Suurlähettiläs Bourolleau selittää, että Ranska odottaa, että Euroopan puolustuspolitiikka nytkähtää kunnolla eteenpäin ennen lopullisia päätöksiä sotilasrakenteisiin palaamisesta.
Naton poliittisessa yhteistyössä Ranska on silti aktiivinen. Se esti viime talven huippukokouksessa Georgian ja Ukrainan pääsyn sotilasliiton jäseniksi. Ranskan aseveljeksi mainittiin tässä asiassa Saksa, mutta suurlähettiläs Bourolleaun mukaan vastustajia oli muitakin.
Lähiviikot ratkaisevat, millainen vaikutus Kaukasian konfliktilla on Georgian ja Ukrainan jäsenyyshaaveisiin, Françoise Bourolleau uskoo. Naton ulkoministerikokous on joulukuun alussa ja huippukokous ensi vuoden huhtikuussa.
Georgian kriisissä Nicolas Sarkozy oli taas kerran aktiivinen, mutta välittäjän rooli oli suurlähettiläs Bourolleaun mukaan tällä kertaa luonteva, sillä Ranska on puolivuotisjakson EU:n puheenjohtajamaa. Muutkin maat olisivat pystyneet samaan, Bourolleau uskoo.
Sarkozyn neuvotteluissa elokuun 11. päivänä Moskovassa syntyi paperi, joka vaiensi aseet Etelä-Ossetiassa. Myöhemmin on suurennuslasin avulla yritetty tavata, mita paperissa oikein lukee.
"Oli tarve toimia nopeasti", Françoise Bourolleau puolustaa moniselitteisiä lauserakenteita. Se että Ranskalla on hyvät suhteet Venäjän kanssa, ei Bourolleaun mielestä estä Ranskaa olemasta asiassa mahdollisimman tasapuolinen.
Pitäisikö olla kiitollinen Nicolas Sarkozylle? "Sitä pitää kysyä venäläisiltä ja georgialaisilta", Françoise Bourolleau heittää.