Laavamassat peittävät Islantia. Maa on tuliperäistä. Sen sisuksissa kiertävät kuumat vesimassat, joita on opittu hyödyntämään asuntojen lämmittämiseen. Maahan porataan syvä reikä, josta kuuma vesi johdetaan lämmitysverkostoihin.
Lähes kaikki islantilaiskodit lämmitetään tällä tavoin. Vesi ei ole kovin kuumaa, 75-110-asteista. Siinä on piidioksidia, kalkkia ja rikkiä, joista tulee islantilaiskotien ominaishaju. Sitä kutsutaan "islantilaiseksi parfyymiksi".
Höyrypilvi leviää
laava-aukeaman ylle
Svartsengissä, tunnin matkan päässä Reykjavikista ison laitoksen piipuista nousee valtava höyrypilvi, joka levittäytyy ympäröivään mustaan kuunmaisemaan.
Svartsengin vesi on huomattavasti normaalia kuumempaa, 243-asteista. Sitä yhdistetään 5,5-asteisen pohjaveden kanssa, ennen kuin se johdetaan verkostoon.
Laitoksen vettä voidaan käyttää myös sähkön tuotantoon, kertoo Hitaveita Sudurnesja -sähköyhtiön varatoimitusjohtaja Albert Albertsson.
Yhtiön sadan megawatin voimalasta riittää sähköä riittää isolle alumiinitehtaalle ja 30 000 asukkaan talouksiin. Lisäksi sama firma ohjaa vettä talojen lämmitykseen ja pohjavettä juomavedeksi.
Svartsengin kuumia lähteitä kutsutaan geotermiseksi energiaksi. Vastaavia paikkoja on eri puolilla Islantia. Geotermista energiaa hyödyntävät myös Italia, Yhdysvallat, Venäjä, Japani ja Filippiinit.
Kuumat nesteet tulevat nyt 1 400-1 800 metrin syvyydestä. Hitaveita Sudurnesja on kuitenkin aloittanut muiden islantilaisten energiafirmojen kanssa syväporausprojektin, jossa on tarkoitus mennä 4 000-5 000 metriin saakka. Lähivuosien aikana Islannissa on määrä tehdä kolme syväporausta, joista yksi sijoittuu Svartsengin alueelle.
"Odotamme niistä paljon korkeampia lämpötiloja. Jos onnistumme sellaisia löytymään, on niissä tuhatkertaiset määrät energiaa", Albert selvittää.
Savupiipusta
biopolttoainetta
Insinööri Albert Albertsson kutsuu sähkölaitostaan "resurssipuistoksi". Laitos tuottaa lämpöä ja sähköä, johtaa sähköä läheiseen Blue Lagoon -kylpylään ja kehittelee uusia energiamuotoja.
Erään firman kanssa Hitaveita Sudurnesja on aloittanut yhteistyön, jossa laitoksen hiilidioksidipäästöistä yritetään tehdä biopolttoainetta.
Savupiipusta otettava hiilidioksidi johdetaan tiettyjen levälajien kasvattamiseen. Korkeissa lämpötiloissa eläviä leviä puolestaan voidaan käyttää esimerkiksi ruuan tähteiden tai kalanviljelylaitosten jätteiden hajottamiseen biopolttoaineeksi.
Hiilidioksidin ja vehnän yhdistelmästä tulee metaania, jota voidaan jo nyt lisätä 10-15 prosenttia bensiiniin. Muitakin orgaanisia yhdisteitä on kehittelyn alla, Albert kertoo.
"Jos onnistumme hankkeissamme, ei Islantiin tarvitse tulevaisuudessa tuoda öljyä", Albert haaveilee.
Albert Albertssonin silmät loistavat, kun hän kertoo Islannin energianäkymistä.
"Kaikki riippuu tietysti bensiinin hinnasta. Mutta tämän päivän hinnoilla on hyvin realistista valmistaa biopolttoaineita täällä", Albert pohtii.
Merestä odotetaan
rikkauksia
Islantia ympäröivän meren arvellaan kätkevän sisäänsä rikkauksia. Islanti sijaitsee mannerlaattojen yhtymäkohdassa Muissa vastaavissa paikoissa valtamerillä on löytynyt paikkoja, joita kutsutaan englanninkielisellä nimellä black smokers.
Ne ovat ovat meren pohjassa olevia purkautusmisaukkoja, joista tulee kovalla paineella tulikuumaa nestettä. Niissä on runsaasti mineraaleja kuten kultaa, hopeaa ja kuparia. Mukana on myös hiiltä, mistä tulee nestesuihkun nimi.
Ensimmäinen black smoker löydettiin Galapágos-saarten läheltä 1977. Chileläiset erottavat nesteestä kuparin talteen.
"Täälläkin pitäisi olla vastaavaa, sillä olosuhteet ovat samankaltaiset lähellä rantaa", Albert Albertsson sanoo toiveikkaasti.
Myös lupaavia öljyesiintymiä on löytynyt Islannin vesiltä.