Maailman ensimmäistä jäätikön sulamisvesiä hyödyntävää voimalaa rakennetaan Islantiin Euroopan suurimman jäätikön Vatnajökullin pohjoislaidalle. Euroopan suurin tulee myös vesivoimalasta, joka käynnistyy vuoden kuluttua. Islannin kansallinen voimayhtiö Landsvirkjun myy kaiken sähköenergian amerikkalaiselle Alcoalle, joka rakentaa alumiinisulaton itärannikolle Reyðarfjörðuriin.
Vesi alkaa nousta syyskuussa voimalan suurimpaan altaaseen, Háslónin tekojärveen, joka on suljettu kolmella padolla. Viidestä padosta, kolmesta altaasta, tunneleista ja voimalasta koostuva järjestelmä valmistuu kokonaan 2009. Se on Islannin suurin investointi, 2,2 miljardia dollaria.
Háslónin tekojärven padoista suurin, Kárahnjúkarstifla, on Euroopan korkein teräsbetonikuorella vahvistettu pato. Suurpadon sisällä on 8,5 miljoonaa kuutiota kiveä ja sen sivuilla kaksi pienempää patoa, Desjarárstifla ja Sauðárdalsstífla.
Hálslónin tekoallas peittää 25 kilometriä pitkänä 57 neliökilometriä ylänköä. Suomen pohjoisiin Porttipahdan (125 km²) ja Lokan (317 km²) tekoaltaisiin verrattuna se ei ole järin suuri - mutta valmiina altaasta tulee Islannin suurin vesistö. Háslonin pinta nousee 625 metriä merenpintaa ylemmäksi, ja sen rannat huuhtelevat jäätikköä.
Voimalan tarpeisiin valjastetaan Jökulsá á Dal -joen lisäksi myös sitä pienempi Jökulsá i Fljótsdal. Myös se piti sivujokineen padota suuraltaaksi, mutta lopulta päädyttiin kevyempään ratkaisuun: vesi juoksutetaan kahden pienen padon ja altaiden kautta tunnelissa voimalaan.
Koko voimalaitos ja sen tunnelijärjestelmä on louhittu kallion sisään. Padotut jäätikköjoet ohjataan voimalaan halkaisijaltaan noin seitsemänmetrisissä tunneleissa ja ne purkautuvat tunnelia pitkin alapuoliseen laaksoon ja sitä kautta mereen. Háslonin tekojärvestä voimalaitokselle johtava päätunneli on 40 kilometriä pitkä, Ufsálonin altaasta johtava tunneli 13 kilometriä.
Energian tuotanto perustuu alueen topografiaan ja Islannin vanhimman kallioperän geologiaan, sillä jäätikkövirrat juoksevat 600 metriä ylempänä kuin viereinen laakso. Voimalan sydän, kuusi turbiinia, sijoitetaan kallioon louhittuun 120 metriä pitkään ja 35 metriä korkeaan luolaan, ja vesi syöksyy turbiineihin 420 metrin putouksena. Se takaa riittävän ja ympärivuotisen energiantuotannon.
Päätunnelit porataan kolmella TBM-tunneliporalla, jotka kuuluvat maailman suurimpiin. Pääosin kiinalaiset kallioporarit sulautuvat voimalaa rakentavien noin 30 kansallisuuden joukkoon. Työmaalla on ollut jopa 1 600 työntekijää, joista ulkomaalaisia noin 70-80 prosenttia.
Voimalasta ei jää näkyviin muuta kuin tunnelien aukot, tiestö ja sähkölinjat. Myös myllerretty Lagarfljótin laakso maisemoidaan. Landsvirkjunin tiedotuspäällikkö Sigurdur Arnalds pitää eroosiota voimalan suurimpana ympäristöongelmana. Háslónin tekojärven vaihteluväli on ainakin 50 metriä ja tuuli ja lampaat ovat jo kalunneet patoalueen länsipuolen.
Toinen ongelma on jäätikkövirtojen mukana tuleva sedimentti, joka täyttää patoaltaat 400 vuodessa. "Sedimentille emme voi mitään", Arnalds myöntää.
Pieni osa Háslónin vedestä tullaan juoksuttamaan padosta putouksena, jonka uskotaan houkuttelevan altaan äärelle myös matkailijoita. Vatnajökullin jäätikkö on myös rauhoitettu Euroopan suurimmaksi luonnonsuojelualueeksi.