Energiapolitiikkaa linjataan uusiksi seuraavaa hallitusta koottaessa. Kuudes ydinvoimala nousee silloin esiin. Mutta nousee muitakin vaihtoehtoja. Uusiutuvat energialähteet käydään varmasti läpi perusteellisemmin kuin koskaan aiemmin, kun pohditaan yhä kasvavan kysynnän tyydyttämistä.
Paljon uutta on jo tapahtumassa. Esimerkiksi ruokohelpin osuus sähkön ja lämmön yhteistuotannossa paisuu vauhdikkaasti. Nyt ruokohelpiä kasvatetaan 2 500 hehtaarilla, ensi vuonna 7 000 hehtaarilla. Vuosikymmenen vaihteen tavoite on 40 000 hehtaaria. Vuonna 2015 ruokohelpillä pitäisi olla jo 100 000 hehtaaria.
Ruokohelpi on yksi niistä vaihtoehdoista, joita pitää löytää kasvihuonekaasujen kuriin saamiseksi korvaamaan öljyä ja kivihiiltä. Helpiä poltettaessa syntyy tietysti hiilidioksidia, mutta ainakin vastaava määrä hiiltä sitoutuu joka vuosi uuteen kasvustoon.
Monivuotinen, tiheäkasvuinen ruokohelpi on vahvakortinen ja leveälehtinen ruohokasvi. Toistaiseksi sitä käytetään lähinnä turpeen ja puun lisäpolttoaineena, mutta sitä voidaan hyvin polttaa itsenäisesti. Mikä parasta, helpi soveltuu mainiosti käytöstä poistuvien turvesoiden viljelykasviksi.
Kiistelty, mutta merkittäviltä osin uusiutuva lämmitysvoimaloiden polttoaine on jäte. Verolain mukaan jätteessä on 60 prosenttia uusiutuvaa energiaa. Lajittelusta riippuen sitä voi olla enemmänkin. Metallit kannattaa kerätä jätteestä pois tarkoin.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam sai osan vihreistä närkästymään todetessaan, että nykyisellään parasta jätteen hyötykäyttöä olisi sen energiakäyttö. Ilmeisen oikeassa hän kuitenkin oli. Nykyisellään kaatopaikkojen päästöt lisäävät enemmän kasvihuonekaasuja kuin lisäisi jätteiden poltto.
Kaatopaikkojen kompostoidulle talousjätteelle on vaikea keksiä hyvää loppukäyttöä. Kuivatettuna talousjäte sopii mainiosti poltettavaksi. Erityisen tyhmää on täyttää kaatopaikkoja puulla ja muulla polttokelpoisella pakkausjätteellä.
Euroopassa on jo lukuisia isoja jätteen polttolaitoksia. Suomeenkin niitä alkaa nousta, kun Kotkan Energia voitti jätevoimalasuunnitelmansa oikeuskäsittelyn. Kotkan ohella Oulu ja Turku ovat paikkoja, joihin havitellaan jätteenpolttolaitoksia ensimmäisten joukossa.
Kaikkiaan Suomeen sopinee vajaat kymmenen jätevoimalaa. Niiden lasketaan tuottavan 400 megawatin tehon. Näin ne korvaisivat merkittävästi vanhentuvia lämmitysvoimaloita.
paakirjoitus@kaleva.fi