Oulu
Liikelaitoksesta mahdollisesti osakeyhtiöksi muokattavalla Oulun Energialla riittää alkuunsa haasteita. Energia-alan nopeasti muuttuvan markkinatilanteen ja lainsäädännöllisen aseman lisäksi haasteen muodostaa Toppilassa tarvittavat mittavat investoinnit.
Oulun Energian Toppila I ja II ikääntyvät; kuluvat ja vanhenevat teknisesti. Edessä on valmistuminen jo 10 vuoden päässä oleviin 100 miljoonan euron korvaus- ja kunnostusinvestointeihin, apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen viitoittaa.
Edessä olevien investointien mittasuhteista kertoo, että Oulun Energian sähköstä kolme neljännestä tuottavat, vuosina 1977 ja 1995 valmistuneet Toppila I ja II maksoivat yhteensä 120 miljoonaa euroa.
Laitokset ikääntyvät. Sitä on mahdoton sivuuttaa, toimitusjohtaja Tapani Kurkela varmistaa investointien lähestymisen.
Oulun kaupungin "energiainvestoinnit" kuitenkin alkanevat jo Toppilan uusinvestointeja aikaisemmin.
Kiristyvät ympäristönormit johtavat ilmeisesti siihen, että Ouluun rakennetaan nopeastikin 35-40 miljoonaa euroa maksava seudullinen jätteenpolttolaitos. Konsulttiselvitys mahdollisen jätteenpolttolaitoksen rakentamisen ehdoista valmistuu jo kuukauden-kahden sisällä.
"Sitä ennen on tarpeetonta käynnistää laajempaa keskustelua", Pennanen jäädyttäisi vielä puheita laitoksesta ja sen yksityiskohdista.
Teknisiä ratkaisuja haasteellisempana apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen ja Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela pitävät kuitenkin Oulun energiatoimintojen hallinnon järjestämistä.
Energiayhtiö
betoniperustalle
Viime syksynä kaupunginvaltuusto hyväksyi Oulun kaupungin energiapoliittisen strategian, mutta jätti avoimeksi sen toteuttamiseksi tarvittavan hallinto-organisaation. Jatkoselvitysten pohjalta kaupunginhallitus on nyt hyväksynyt mallin, jossa liikelaitoksena toimivasta Oulun Energiasta muodostettaisiin osakeyhtiö, ja energialiiketoimintojen konsernin emoyhtiö. Yhtiö betonoitaisiin Oulun kaupunkiin ainakin alkuun 100-prosenttisen omistuksen lisäksi kiinteistöjen avulla, jotka jäisivät suoraan Oulun kaupungin haltuun ja omistukseen.
Ratkaisua perustellaan sillä, että nykyisillä energiamarkkinoilla kunnallinen liikelaitos on liian tahmea, kun taas liiketaloudellisin säännöin toimiva osakeyhtiö pystyisi nopeasti reagoimaan markkinamuutoksiin.
Matti Pennanen ja Tapani Kurkela jännittävät avoimesti yhtiöittämisratkaisun puolesta. Hankkeen jäädyttämistä he pitäisivät kohtalokkaana.
"Totta kai kaikkiin ratkaisuihin liittyy riskejä, mutta nykymalli ei tarjoa riittävää mahdollisuutta hyväksytyn energiastrategian toteuttamiseen", Pennanen näkee.
Tyhjiö täyttyy
aina nopeasti
Pennanen ja Kurkela näkevät vain keskitetyn johtamisen takaavan sen, että energiaosaamisen taso säilyy korkeana ja että alan työpaikat turvataan Pohjois-Suomessa. Oleellisena he pitävät myös sitä, että Oulun kaupunki hallitsee koko energiaketjua polttoaineen tuotannosta sähkö- ja lämpöenergian toimittamiseen loppuasiakkaille. Tavoitteet on kirjattu sellaisenaan myös valtuuston hyväksymään energiastrategiaan.
"Ellemme me pysty kehittymään ja kasvamaan vahvana toimijana Pohjois-Suomen energiamarkkinoilla, tilalle tulee joku toinen", Kurkela pelkistää.
Riittävän vahvaksi ei Oulun Energiasta Pennasen ja Kurkelan mukaan yksin ole, "mutta hyväksytyssä strategiassa lähdetäänkin rakentamaan viisaasti erilaisten liittoutumien tarjoamien mahdollisuuksien varaan".
Ja kokemusten mukaan liikelaitoksesta ei liittoutujaksi ole, Kurkela muistuttaa. Hän viittaa 1990-luvun lopun hankkeeseen, jolloin Oulun Energiasta, Revon Sähkö Oy:stä ja Vieska Energia Oy:stä puuhattiin vahvaa maakunnallista energiakonsernia.
Oma hiekkalaatikko ei sähkömarkkinoilla enää riitä.
"Jos jäisimme paikoillemme, Oulun kaupungin energialiiketoiminnoilta edellyttämä tuloutusvelvoite vaarantuisi", Pennanen näkee.
Ensimmäinen askel tavoitellulla tiellä oli Oulun Sähkönmyynti Oy:n perustaminen. Ilman yhtiön jo rakentamaa yhteistyötä Oulun Energian länget olisivat jo nyt paljon ahtaammat, Kurkela myöntää.
Valmiina tytäryhtiöksi on myös jo polttoainetta tuottava Turveruukki Oy. Virityksiä myös Oulun Energian verkkoliiketoiminnan yhtiöittämiseksi on olemassa.
Vaikka valtuusto syyskuun kokouksessa hyväksyisikin esityksen energialiiketoimintojen yhtiöittämiseksi Oulun Energia Oy:ksi, edessä on vielä pitkäkin prosessi. "Mitään ei tapahtuisi äkkiä, tässä ja nyt", Pennanen muistuttaa.
Konsernin emoyhtiön rakentaminen kestäisi arvioiden mukaan vuodesta kahteen. Henkilöstön kanssa käytävien neuvottelujen ja tehtävien sopimusten lisäksi aikaa veisi erityisesti sen päättäminen, mitä ja miten omaisuutta siirrettäisiin liikelaitokselta osakeyhtiölle.