Vaikka hallitus on elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä vauhdittanut uusiutuvan energian käyttöä, satsannut siihen rahaa ja linjannut jatkoa parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa ilmasto- ja energiastrategiassaan , tämä ei riitä.
"Reippaasti pitemmälle ja nopeammin pitää päästä. Se on välttämätöntä", Pekkarinen sanoo.
Suhdannetilanne tukee hänen mukaansa investointeja uusiutuvaan energiaan. Lisäpainetta on syksyllä Kööpenhaminan ilmastokokouksesta.
"Talouden lama on siinä mallissa, että näköpiiriä pikaiselle paranemiselle ei ole. Arvioidemme mukaan tilanne vaikeutuu entisestään ensi vuoden alkuun mennessä. Siksi on erittäin tärkeää, että kykenemme aikaistamaan tulevilta vuosilta tälle ja ensi vuodelle sellaisia investointeja, jotka on joka tapauksessa tehtävä ennen pitkää," Pekkarinen sanoo.
Tähän vaatimukseen istuu hänen mielestään uusiutuvan energian tuntuva lisääminen.
"Jos lisäys joudutaan tekemään talouden nousun alettua, se on paljon kalliimpaa. Silloin myös rakentamisen kapasiteettia todennäköisesti ja toivottavasti tarvitaan enemmän johonkin muuhun kuin kotimaisten energiainvestointien toteuttamiseen."
Lisärahan tarve
40 miljoonaa
Jotta investoinnit saadaan liikkeelle, tarvitaan Pekkarisen mukaan myös lisää valtion rahaa. "Pitää kyetä lisäämään investointitukia ja ottaa ensin vuoden alusta käyttöön syöttötariffi tuulelle ja biokaasulle"
Jo alkuun laitetuilla investoinneilla, käytössä olevilla lisävaltuuksilla sekä kysyntä huomioon ottaen voidaan Pekkarisen mukaan saada miljardin euron investoinnit uusiutuvaan energiaan, mikäli budjettiin saadaan tarvittavat lisärahat.
"Tämä edellyttää, että lisäbudjeteissa saadaan vielä noin 40 miljoonaa euroa. Sille löytyy kysyntää. Sitä paitsi investointikustannukset ovat nyt taatusti halvemmat kun nousun aikana. Lisäksi saataisiin työpaikkoja", Pekkarinen sanoo.
Hän korostaa, että energiainvestoinneilla autettaisiin myös koko metsäteollisuuden ketjua.
"Laman pitkittyminen ja sen rajut iskut vaikuttavat koko metsäsektoriin. Myös koneurakoinnissa ja kuljetusalalla laajemminkin ollaan todellisissa vai-keuksissa. Tässä uusiutuvan energian investoinnit auttaisivat", Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa myös Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi ovat tärkeitä potentiaalisia alueita uusille hankkeille. Ministeri huomauttaa, että valtion apua myönnetään bioenergian lisäksi myös tuuleen. Näitä hankkeita on tänä vuonna tuettu 25 miljoonalla eurolla.
Vuoden alusta otettiin käyttöön myös aloitusehto. Tuki myönnetään vain hankkeille, jotka käynnistyvät muutaman kuukauden sisällä.
Lisätaakkaa
tulossa syksyllä
Toinen syy uusiutuvan energian käytön nopeuttamiseen on tulossa syksyllä Kööpenhaminassa pidettävästä ilmastokokouksesta.
"Jos muut maat sitoutuvat - niin kuin Obaman hallinnon ja Japanin hallituksen uudet päätökset antavat olettaa päästöjen merkittävään vähentämiseen - EU vauhdittaa omia päästöjään vielä 50 prosentilla; jo päätetystä 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä", Pekkarinen huomauttaa.
Suomen on tämänkin vuoksi syytä miettiä jo nyt, miten lisätaakasta selvitään.
Nopeaan päästöjen alasajoon ei päästä teollisuudessa eikä liikenteessä; energiassa kylläkin.
"Teollisuuden kimppuun ei ole varaa käydä. Energiaintensiivinen teollisuus kamppailee muutenkin kannattavuuksien kanssa. Liikenteessä ei edetä nopeasti. Näin se pitää ottaa energiatuotannosta", Pekkarinen sanoo.