Pohjois-Pohjanmaalla otettaisiin kaikki lämpö ja sähkö tuulesta, vedestä, metsistä, pelloilta ja soilta vuoteen 2015 mennessä. Tämä ilmenee Pohjois-Pohjanmaan liiton tuoreesta energiastrategiasta.
Jos kaikki käy hyvin, energiaraaka-aineiden tuotannossa olisi noin 2 700 työpaikkaa. Energiainvestoinnit käsittäisivät puolestaan 7 900 henkilötyövuotta. Energiateknologian tuotanto työllistäisi peräti 3 000 ihmistä.
"Energia-asioissa mennään nyt tosissaan eteenpäin. Vauhdittajina ovat ilmastonmuutos, öljyn maailmanmarkkinahinnat ja maailmanpoliittinen tilanne", energiastrategian johtoryhmän puheenjohtaja Pauli Saapunki arvioi.
Taustalla on myös EU, joka painottaa energiatehokkuuden kasvattamista.
Työpaikkoja tulisi lisääntyneen akateemisen energiatutkimuksen myötä.
Oulun yliopistossa parhaillaan kartoitetaan yhteistyökuvioita, jotka toteutuisivat teknisen tiedekunnan prosessitekniikan laitoksen kautta.
Strategiaan sisältynyttä vesivoiman lisäämishankkeita - eli käytännössä Kollajan allasta - vastustivat vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit. Näitten mielestä Iijoki tulisi säilyttää virkistys- ja vapaa-ajan käytössä.
PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja kuitenkin huomauttaa, että vesivoimaa lisätään muun muassa nykyisten laitosten koneistojen uusinnalla.
"Lisärakentamisen mahdollisuudet selvitetään kaikessa rauhassa. Ei tässä kiire ole. Onhan tätä pohdittu jo parikymmentä vuotta", hän hymähtää.
Hyväksyttyä vesivoimaa voidaan liiton mielestä rakentaa lisää 90-200 megawattia.
Avomerialueen tuulipuisto Perämerelle
Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa, että tuuli- ja vesivoiman tuotantoa tulisi lisätä.
"Tavoitteena on rakentaa Suomen ensimmäisen avomerialueen tuulivoimapuisto Perämerelle", Saapunki toteaa.
Hankkeen rahoitustarve on 100-200 miljoonaa euroa, ja off-shore-tuulipuisto tuottaisi 50-200 megawattia energiaa vuodessa.
Turvetta käytettäisiin muun muassa synteesikaasujen polttonestelaitoksen raaka-aineena, jota on kehitetty yhteistyössä Stora-
Enson ja Kemiran kanssa.
Metsähakkeen käyttö haluttaisiin puolestaan kuusinkertaistaa nykyisestä. Peltobiomassojen energiakäyttöä pitäisi lisätä 300 gigawatilla.
"Kierrätyskelvoton jäte voidaan hyödyntää energiana. Tämä vaatii uuden laitoksen", Saapunki mainitsee.
Oulun jätteenpolttolaitoksen oletetaan vähentävän turpeen käyttöä lämmitysaineena. Laitos tuottaisi 300-400 megawattia energiaa.
Aurinko-, maa-, puu- ja ilmaenergiaa lisättäisiin kaukolämmön ulkopuolisissa rakennuksissa.
Rautaruukin
hukkalämpö talteen
Rautaruukin Raahen tehdas on eräs Pohjois-Pohjanmaan suurimmista energiasyöpöistä. Sen raudanvalmistuksessa syntyvästä lämmöstä hyödynnetään tällä hetkellä vain 15 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa, että tehtaalla punnitaan uusia tapoja ottaa lämpö talteen.
"Nämä asiat ovat tehtaan mielestä liiketaloudellisesti tärkeitä", Saapunki arvioi.
Kaiken kaikkiaan työryhmä näyttää paiskineen hiki hatussa töitä vuoden kestäneessä strategiahionnassaan.
"Nyt kannattaa tavoitella hyvää energiataloutta, sillä juuri nyt on käsillä energiajärjestelmien murros", Saapunki muistuttaa.