Energia-asiat nousivat pääosaan vuonna 2005 niin koko maailman kuin Suomenkin taloudessa. Edellisen kerran ne vaikuttivat näin voimakkaasti 1970- ja 1980-luvun energiakriisien aikana.
Hirmumyrskyt ja Kiinan kasvava kysyntä ajoivat öljyn hinnan huippulukemiin. Euroopan unioni aloitti päästökaupan, mikä vaikutti sähkön hintaan. Maakaasuputken rakentaminen Venäjältä Itämeren ali Saksaan käynnistyi. Suomessa pääsi vauhtiin uuden ydinvoimalan pystyttäminen Olkiluotoon.
Energian hintojen nousu paisutti alan yhtiöitä ja niiden voittoja. Exxon Mobilista tuli helmikuussa pörssiarvoltaan maailman suurin yhtiö. Suomessa sähkön hinta nosti Fortumin osakekurssia ja lihotti yhtiön johdon optiot poliittiseksi skandaaliksi saakka.
Poliittinen ulottuvuus näkyi muuallakin kuin Suomessa, sillä politiikka liittyy aina energia-asioihin. Yhdysvalloissa presidentti George W. Bushin suosio painui samaa tahtia alas kuin bensan hinta nousi ylös. Venäjän ja Saksan kaasuputkihanke suututti Puolan ja Baltian maat. Irakissa eri väestöryhmien kiistojen taustalla on kysymys maan öljyvarojen hallinnasta.
Öljy aiheutti
inflaatiopaineita
Vaikutukset talous- ja rahapolitiikkaan olivat myös selviä. Euroopan keskuspankki nosti joulukuun alussa ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen, kun öljyn hinnan nousu kohotti inflaatiota. Yhdysvalloissa ohjauskoron nostot jatkuivat sarjana niin ikään energian hinnan aiheuttamien inflaatiopaineiden vuoksi.
Myös asuntolainoihin vaikuttavat markkinakorot nousivat syksyllä, mutta korkotaso pysyi edelleen erittäin alhaisena.
Samalla talouspoliitikot tuijottivat silmä kovana nousevien energian hintojen vaikutusta talouskasvuun. Vaikutus näytti kuitenkin jäävän huomattavasti pienemmäksi kuin 70- ja 80-luvun energiakriisien aikoihin.
Euroalueen talouskasvu jäi heikoksi mutta vahvistui vuoden loppua kohti energian hinnoista huolimatta. Yhdysvaltain talouden vauhtia bensan hinta ei mainittavasti hidastanut, ja Kiinan sekä muiden nousevien talousmahtien nousu jatkui häiriöttä.
Suuri öljyn ja kaasun viejä Venäjä vakautti omaa talouttaan merkittävästi energiasta saamiensa vientitulojen avulla. Venäjällä jatkui myös peli energiayhtiöiden hallinnasta, kun valtioenemmistöinen kaasuyhtiö Gazprom tunkeutui öljyntuotantoon.
Energiariippuvuus Venäjästä kasvoi
Katrina-hirmumyrsky iski 29. elokuuta Meksikonlahden rannikolle ja tuhosi laajalti öljy- ja kaasuteollisuutta Louisianan ja Texasin osavaltioissa Yhdysvalloissa. Raakaöljyn hinta kohosi seuraavana päivänä yli 70 dollarin, ja bensiinin hinta käväisi syyskuussa Suomessakin 1,60 eurossa litralta.
Suomessa Neste Oilin jalostamo oli huoltoseisokissa juuri öljytuotteiden huippuhintojen aikaan, eikä yhtiö päässyt täysin hyötymään tilanteesta. Neste Oil irtautui huhtikuussa Fortumista, johon se oli liitetty 1998.
Sähkön hinnoissa ei nähty samanlaisia piikkejä kuin öljytuotteiden hinnoissa lukuunottamatta Ruotsin kantaverkkoyhtiön aiheuttamaa yhden tunnin huippuhintaa Suomessa joulukuussa.