Pientalojen energia-avustukset on otettu Oulussa vastaan lämmöllä. Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaossa olleita avustuksia haki 119 pientalon omistajaa ja tänäkin vuonna hakemuksia on tullut muutamia kymmeniä. Avustusten hakuaika päättyy kiirastorstaina ja odotettavissa on, että anomuksia satelee vielä roppakaupalla lisää.
Oulun kaupungin tontti ja asumispalvelut -yksikön arkkitehti Leena Olsbo-Rusanen kertoo, että energia-avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa käytössä olevalle pientalolle, jonka lämmitysjärjestelmä uusitaan päästöttömällä tai vähäpäästöisellä järjestelmällä. Aiemmin se on maksettu kokonaan omasta kukkarosta.
Tukea voi hakea, jos pientalo liitetään kaukolämpöön tai jos pientaloon rakennetaan pelletti-, hake-, puulämmitys- tai maalämpöpumppujärjestelmä. Avustusta voidaan myöntää myös silloin, jos talon öljylämmitysjärjestelmä uusitaan öljylämmitysjärjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä. Samoin sitä voidaan myöntää erillisen aurinkokerääjän hankintakuluihin, kun se liitetään osaksi muuta lämmitysjärjestelmää.
Avustusta myönnetään laiteinvestointeja varten. Sen suuruus on 15 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Jos pientalo liitetään kaukolämpöön, avustuksen enimmäismäärä on 10 prosenttia laiteinvestointien ja kaukolämmön liittymismaksun kokonaishinnasta. Työkustannuksiin puolestaan voi hakea kotitalousvähennystä. Tämä koskee takautuvasti myös viime vuonna myönnettyjä avustuksia.
Hakijoita enemmän
kuin rahaa
Valtion asuntorahaston Aran kuntapalvelupäällikkö Jorma Lauronen kertoo, että viime vuonna energia-avustuksiin oli jaossa kuusi miljoonaa euroa. Tänä vuonna jaettavaksi summaksi on päätetty neljä miljoonaa euroa, kuten ensi vuodellekin.
Viime keväänä ensimmäistä kertaa jaetuista tuista ei ole vielä kattavia valtakunnallisia tilastoja. Ympäristöministeriön asumisen tulosyksikön päällikön, kehittämisjohtajan Markku Tahvanaisen tuntuman mukaan avustuksia kysytään enemmän kuin niitä voidaan myöntää.
Oulussa energia-avustuksia jaettiin 98 600 euron edestä. Eniten tukea myönnettiin kaukolämpöön siirtymiseen. Seuraavaksi tuetuimmat ympäristöystävälliset lämmitysjärjestelmät olivat pelletti ja maalämpö.
Ympäristövaikutusten osalta vähäpäästöisiä lämmitysjärjestelmiä on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen. Motivan asiantuntija Kimmo Rautiainen nostaisi kuitenkin pelletin listan kärkipäähän.
"Pelletti on hyvä vaihtoehto, koska kasvihuonekaasupäästöjä ei ole juuri lainkaan. Pienhiukkaspäästöjä syntyy hieman, mutta nekin pysyvät pieninä, kun järjestelmää käytetään oikein", hän sanoo.
Rautiaisen mukaan kaukolämmön ympäristöystävällisyys riippuu siitä, onko se tuotettu kivihiilellä vai bioenergialla. Maalämpöpumppu taas käyttää melko paljon sähköä. Asiantuntija katsoo, että hakelämpöjärjestelmä puolestaan soveltuu paremmin isompien kiinteistöjen lämmönlähteeksi.
Lämmitysjärjestelmien kannattavuutta on Rautiaisen mukaan mahdoton laskea.
"Esimerkiksi 10 000 euron investoinnin saaminen takaisin kestää todella kauan. Tämä on kannattavaa silloin, jos lämmitysjärjestelmä on joka tapauksessa uusittava."
Vähäpäästöisistä ja päästöttömistä lämmitysjärjestelmistä ja niiden tuesta löytyy lisätietoa osoitteista www.ara.fi, www.ymparisto.fi ja www.ouka.fi/tekninen/Avustukset/energia_avustukset.html