Suomalaiset uskovat yhä euroon siirtymisen nostaneen hintoja, valtiovarainministeriön Suomen Gallupilla teettämä tutkimus kertoo. Pääosin kyselyyn vastanneet kokevat kuitenkin uuteen rahaan siirtymisen myönteisesti.
Tutkimus on jatkoa maaliskuussa toteutetulle vastaavalle kyselylle. Tutkimusta varten haastateltiin touko–kesäkuun vaihteessa 1 007 suomalaista.
Vastanneista 73 prosenttia sanoi hintojen nousseen rahamuutoksen myötä, ja käytännössä kukaan ei väittänyt hintatason laskeneen. Enemmistö olisi valmis jatkamaan kauppojen kaksoishinnoittelua puolesta vuodesta vuoteen.
Neljä viidestä suomalaisesta suhtautuu kyselyn mukaan euroon erittäin myönteisesti tai melko myönteisesti. Eurokriittisiä näkemyksiä on eniten maaseutukunnissa asuvilla, maanviljelijöillä, yli 65-vuotiailla, eläkeläisillä ja pienituloisilla. Valtaosan asenne ei ole muuttunut yhteisen rahan käyttöönoton jälkeen.
Omasta mielestään suuri osa vastaajista on siirtynyt euroaikaan ilman suuria vaikeuksia. Heistä 23 prosenttia kokee vaihdon sujuneen erittäin hyvin ja 58 prosenttia melko hyvin. Hyvin selvinneiden osuus on kuitenkin pienentynyt maaliskuusta.
Vaivattomimmin rahamuutos on sujunut alle 25-vuotiailta. Pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa uuden rahan käyttöönotto on ollut hieman sujuvampaa kuin maaseutukunnissa.
Maaliskuuhun verrattuna entistä useammalla on vaikeuksia euromääräisten hintojen opettelemisessa. Hankalimpana asian kokevat nuoret ja naiset. Vanhemmille rahojen tunnistaminen on usein suurempi huolenaihe kuin hintojen ymmärtäminen, vaikka uusien rahojen tunnistamista pidetäänkin nyt helpompana kuin maaliskuussa.
Vastaajista 13 prosenttia kertoo, ettei ole kohdannut lainkaan hankaluuksia euron käyttöön siirtymisessä. Samoin kuin maaliskuussa, tutkimuksessa selkeä enemmistö totesi, ettei euroon siirtymisellä ole käytännössä juurikaan vaikutuksia heidän elämäänsä.
Suomalaisista 27 prosenttia kuitenkin kokee muutoksen vaikeuttavan edelleen heidän jokapäiväistä elämäänsä.
Maaliskuuhun verrattuna hiukan suurempi joukko suomalaisista ajattelee summat uudessa rahassa. 39 prosenttia kertoo hahmottavansa kaikki tai lähes kaikki summat uudessa rahassa. 43 prosenttia ajattelee lähinnä vain tutuimmat hinnat euromääräisinä.
Vastaajista 18 prosenttia muuttaa yhä käytännössä kaikki summat mielessään markoiksi. Enemmistö heistä uskoo euroajatteluun siirtymisen vievän enintään vuoden.