Presidentti Tarja Halosen hyvänä pysytellyt suosio kävi pikkuisen alamaissa viime vuoden keväällä heti presidentinvaalien jälkeen, jolloin presidenttiin tyytyväisten määrä oli 65 prosenttia suomalaisista. Alempi tulos on tullut säännöllisten mittausten sarjassa vain keväällä 2000 Halosen ensimmäisen valinnan jälkeen.
Viime vuoden kevään jälkeiset kaksi mittausta ovat tuottaneet tuloksen, joiden mukaan 69 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä presidenttiin. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa nykyinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) taisteli tasaväkisesti Halosen kanssa toisella kierroksella, mikä näkyy tuoreimman kyselyn tuloksissa puoluekannan mukaan tarkasteltuna.
Kokoomuksen kannattajat ovat selvästi tyytymättömimpiä presidenttiin. Vain 46 prosenttia on tyytyväisiä Halosen toimintaan ja tyytymättömiä on yli neljäsosa. Kokoomuslaisten mielipiteet presidentistä ovat selvästi seurausta heille dramaattisista presidentinvaaleista.
"Ero on selvä muihin puolueisiin nähden. Presidentinvaalien lisäksi toinen syy on varmasti Nato-kysymys", Arvelee Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Pertti Timonen.
Vihreät väärässä hallituksessa
Luonnollisesti demarit ovat eniten Haloseen tyytyväisiä, ja seuraavana tulee vihreät vasemmistoliitonkin edellä. Molemmat asettuivat presidentinvaaleissa Halosen kannalle, joten se ei ole kovin yllättävää.
"Katsoin myös aikaisemman Kalevan kyselyn tuloksia tyytyväisyydestä hallitukseen ja pääministeriin. Näyttää siltä, että vihreät ovat väärässä hallituksessa. Heidän näkemyksensä ovat selvästi SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa yhteneviä enemmän kuin keskustan ja kokoomuksen kanssa", Timonen naurahtaa.
Keskustalaisten tyytyväisyys Haloseen on 65 prosenttia vastanneista eli lähellä kaikkien kansalaisten antamaa arviota.
Vaikka keskusta on porvaririntamassa, viime presidentinvaaleissa se ei asettunut yhtä selvästi Halosta vastaan kuin kokoomus, koska keskustan ehdokas Matti Vanhanen putosi ensimmäisellä kierroksella. "Keskustahan on aika konservatiivinen puolue asenteiltaan, ja se tavallaan tyytyy tilanteeseen. Halosen ja keskustan välillä ei ole ollut koskaan sellaista ristiriitaa, jossa Halonen olisi selvästi asettunut puoluetta vastaan. Nato-kysymyshän on sellainen Halosen ja kokoomuksen välillä, ja keskusta on selvästi Nato-vastainen puolue", Timonen selventää.
Vuodesta 2000 tehtyjen tyytyväisyysmittausten huippusuosio on vuosien 2003--2004 tienoilla. Silloin elettiin ensimmäisen presidenttikauden keskivaihetta, jolloin kannatus on luontevasti suurimmillaan. Niihin verrattuna tuorein 69 prosenttia ei ole valtavan hyvä luku. "Halosella ei ole ollut ulkopoliittisia tilanteita, joissa hän olisi ollut mukana ja päässyt tekemään sankaritekoja. Pikemminkin hänestä on kirjoitettu, että hän olisi menettämässä otettaan tuosta omasta leipälajistaan", Timonen sanoo.
Toisaalta lukemia on varmaankin hänen mukaansa nostanut se, että Halonen on puolustanut presidentin valtaoikeuksien säilyttämistä. "Siinä hän puhuu kansan äänellä, sillä kansalaiset eivät halua vähentää presidentin valtaoikeuksia. Tämä voisi korottaa kannatuslukemia, mutta se ei tässä nyt näy", Timonen arvioi.
Hän ennustaa, että Halosen suosio ei nykyisestä paljon nouse. "Seuraavat presidentinvaalit lähestyvät koko ajan, ja Halosesta tulee entistä enemmän väistyvä vallanpitäjä. Hänestä tulee kansan silmissä entistä enemmän yhdentekevä."