Oulun kaupunginjohtajan Kari Nenosen esittämä ajatus Suur-Oulusta saa osin varauksellisen mutta selvän enemmistön hyväksynnän Oulun seudun kymmeneltä kansanedustajalta. Kuntarajojen olemassaololle ei anneta paljon painoarvoa, jos vain palvelut saadaan paremmiksi.
Kari Nenonen herätti alkuviikolla keskustelun Suur-Oulusta Kalevassa. Hänen mukaansa Oulun seudun kuntien tulee liittyä yhdeksi hallinnolliseksi ja taloudelliseksi kokonaisuudeksi. Oulun, Kiimingin, Haukiputaan, Hailuodon, Muhoksen, Kempeleen, Oulunsalon, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän lisäksi mukaan uuteen suurkuntaan voisivat tulla Ii ja Ylikiiminki, jotka kuuluvat nyt Oulunkaaren seutukuntaan.
Seudun kansanedustajista Suur-Oulua kannattavat lämpimimmin oppositiopuolueiden, kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton oululaiset edustajat.
Myös hallituspuolueen SDP:n kaksi oululaista edustajaa ovat asialle hyvin myönteisiä.
Kukaan kymmenestä ei jyrkästi tyrmää Nenosen ajatusta, mutta hallituspuolue keskustan kolme edustajaa esittävät eniten varauksia. Ei-oululaisia kansanedustajia joukossa ovat vain Tapani Tölli Tyrnävältä ja Kyösti Karjula Lumijoelta, joiden mielestä suuruus ei tee autuaaksi, vaan myös pienistä kunnista löytyy osaamista palvelujen tuottamiseen.
Malliksi muulle maalle
Oulun seudun ennestään vahvaksi tunnettu seutuyhteistyö kirvoittaa osan kansanedustajista kannattamaan Suur-Oulun toteuttamista nopeasti esimerkkinä muulle Suomelle.
Varovaisemmat odottaisivat hallituksen linjauksia kunta- ja palvelurakenteen uudistuksesta ja antaisivat kuntien yhdistyä kaikessa rauhassa, mitä voidaan kernaasti tukea valtion tarjoamin porkkanoin.
Elokuussa julkistettu Jukka Peltomäen työryhmän esitys on oulun seudun kansanedustajien mielestä hyvä, mutta vielä keskeneräinen.
Sen mukaan Suomessa olisi 20 aluekuntaa, ja pienet kunnat säilyisivät lähikuntina, joilla olisi rajatusti tehtäviä.