Enem­mis­tö pukee pak­ka­sel­la pitkät kal­sa­rit

Suomalaisista miehistä noin 80 prosenttia käyttää pitkiä kalsareita, kun mittari laskee alle kuuden pakkasasteen. Naisistakin yli puolet vetää pitkät kalsarit jalkaan, kun pakkanen kiristyy. Sukkahousuja sanoo pakkasella käyttävänsä reilu kolmannes naisista.

80 prosenttia suomalaisista miehistä käyttää pitkiä kalsareita pakkasella.
80 prosenttia suomalaisista miehistä käyttää pitkiä kalsareita pakkasella.

Suomalaisista miehistä noin 80 prosenttia käyttää pitkiä kalsareita, kun mittari laskee alle kuuden pakkasasteen. Naisistakin yli puolet vetää pitkät kalsarit jalkaan, kun pakkanen kiristyy. Sukkahousuja sanoo pakkasella käyttävänsä reilu kolmannes naisista.

Sitten ovat vielä erikseen välihousut, jotka ovat pitkiä kalsareita paksumpaa kangasta, kuten fleeceä tai villaa.

"Reilu kolmannes miehistä ja naisista kertoi 2002 tehdyssä Finriski-kyselyssä käyttävänsä niitä, kun pakkasta on 6-20 astetta", Oulun aluetyöterveyslaitoksen tutkimusinsinööri Kirsi Jussila kertoo.

Jussila vannoo kerrospukeutumisen nimiin. Täytyy olla kosteuden siirtävä alusvaate, lämmittävä ja eristävä välivaate ja tuulelta suojaava päällysvaate. Tällä tavoin voidaan parhaiten suojautua kylmän haitoilta, kuten paleltumilta.

Paleltumariski kasvaa jyrkästi, kun lämpötila laskee alle -20 asteen. Maagista rajaa selittää Työterveyslaitoksen tiimipäällikön, professori Hannu Rintamäen mukaan se, että kovalla pakkasella paleltumat tulevat yllättävän nopeasti: tuulettomalla säällä 20 asteen pakkasessa paleltuma tulee herkästi jo puolessa tunnissa. "Herkimmin paleltuvat tietysti korvat, kasvot, kädet ja jalat."

Paleltumista ei ole olemassa tarkkoja lukuja, sillä valtaosaa ei ilmoiteta mihinkään. Vakavia, sairaalahoitoa vaativia paleltumia sattuu vuosittain noin 130 koko maassa. Pohjois-Suomessa vakavia paleltumia sattuu pari sataa per vuosi.

Pohjois-Suomessa lomailevat hiihtolomalaiset osaavat kuitenkin pukeutua asianmukaisesti, arvioi Kuusamon terveyskuljetus Oy:n sairaanhoitaja Helena Jurmu. Esimerkiksi Rukalla paleltumia tulee päivystykseen korkeintaan pari tapausta vuodessa. Tältä talvelta Jurmu ei muista yhtään paleltumistapausta. "Yleensä tilanne on se, että on juotu alkoholia ja sammuttu hankeen, jolloin ruumiinlämpö on päässyt laskemaan."

Myös Hannu Rintamäki vahvistaa, että vakavia paleltumia edeltävät usein tapaturmat, sairauskohtaukset tai juopumus.

"Yleisimpiä paleltumat ovat kuitenkin ulkotöitä tekevillä. Esimerkiksi luotseista joka neljäs ja maanviljelijöistä joka viides on saanut työssään paleltumia."

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä