31.1. RadissonSassissa järjestettävän Oulu Pop History -konsertin tuorein tulokas on vuosina 1986--95 vaikuttanut southern rock -bändi Big Jim´s Beer Belly. Laulaja Kari Pyykkö vastaa Pedon kysymyksiin.
Big Jim´s Beer Belly on tämänvuotisen Oulu Pop Historyn "uusi" nimi. Miten olisit bändisi aktiiviaikoina suhtautunut ajatukseen historia- ja nostalgiakonsertissa soittamisesta, Kari Pyykkö?
Jaa-a. Kun ollaan aktiivisia, niin ei kai siinä vaiheessa vielä halua historian havinaa. Tulee mieleen, että olisiko sitä silloin jo kuollut ja kuopattu. Ehkä se olisi voinut ihmetyttää hieman, mutta nyt on tilanne toinen.
Big Jim´s Beer Belly hajosi vuonna 1995. Mitä sinusta tuli isona?
En kai minä vieläkään ole iso. Edelleen on haku päällä, oman ittensä etsiminen ja löytäminen. Piti tuo leipätyö etsiä, ja minä sitten koulunpenkille siitä lähdin. Ja nörttihän minusta tuli. Taitaa olla muuten joka ikinen poika meidän bändissä nörtti, Louhelan Akia lukuun ottamatta. Tietoliikenteestä saan leivän, Nokia Siemens Networksilla olen töissä. Jos tuo bittikärpänen ei olisi puraissut, niin olisin musiikin alalla tai kultaseppä.
Oletko odottanut comebackia malttamattomana 14 vuotta?
Osittain kyllä. Onhan se ollut haaveena, että vielä kun pääsisi rykäisemään lauteille näitten poikien kanssa, niin se olisi enemmän kuin sata jänistä. Mutta ei se joka päivä kuitenkaan ollut mielessä. Ja sehän on elämän rikkaus: jos koko ajan vain yhtä latua vetää, niin polla on tukossa aika nopeasti.
Vuonna 1991 lämmittelitte Doc Hollidayta Tampereella. Reissun jälkeen bussikuski kieltäytyi lähtemästä enää keikoille kanssanne. Mitä tapahtui?
Hetkonen... kotimatka taisi olla sen verran örvellystä, kaljan kanssa lantrausta, että bussikuski ei enää jaksanut katsella sitä hommaa, kypsähti siihen.
No ei se sitten tainnut ihan ammattilainen olla.
Vaan jos en nyt ihan tarkkaan muista, niin bussikuski kinusi, että olisiko mahdollisuutta ostaa bändin rahoilla ruokaa. Lauri [Miettinen, kitaristi] ja Janne [Tienari, kitaristi] sanoivat, ettei ole rahaa ruokaan, ja seuraavalla pysähdyspaikalla molemmat ostivat bändin rahoilla kaksi pulloa Koskenkorvaa. Vai oliko se, kun Kemistä tultiin...
Miten Big Jim´s Beer Belly loppui - paukahtaen vai kitisten?
Oikeastaan siltä väliltä. Ihmiset alkoivat avioitua, koulut loppuivat, työelämässä tapahtui muutoksia... Niin kuin vanha sananlasku sanoo, aikansa kutakin. Loppujen lopuksi se oli aika kivuton homma. Suurta dramatiikkaa ei ollut.
Olitte oleellinen osa 80-luvun lopun ja 90-luvun alun Oulu-skeneä. Tarttuvatko vastaantulijat kadulla käsipuolesta ja alkavat muistella menneitä?
Nyt kun ihmiset ovat saaneet tietää, että OPH:n myötä ollaan kasattu Big Jim uudestaan, niin ne ovat olleet todella riemuissaan ja odottavat innolla keikkaa.
Tuliko 14 vuoden aikana olo, että uusi sukupolvi on vallannut rokkibaarit ja -piirit?
Kun katsoo meidän aikalaisia ja kaveripiiriä, niin ihmiset ovat jatkaneet musisointia. En ole huomannut, että uusi sukupolvi olisi tullut ja jyrännyt jollain uudella musiikkigenrellä vanhan oululaisen rock-ilmapiirin. Se on vain sulautunut sinne joukkoon yhdeksi osaksi.
Eikä tunnu, että oma ikäpolvi olisi muumioitunut kiikkutuoliin?
Ei todellakaan. Rock on rajaton riemu, ei se ikää kysy. Jos Expresskin jaksaa vielä vääntyä ja vaivautua keikalle, niin eihän tässä ole vielä hätää 20 vuoteen.
Tuoko tulevaisuus tullessaan muuta kuin historiakonsertteja?
Big Jimin osalta me ei olla mietitty, mitä Oulu Pop Historyn jälkeen tehdään. Olisi kyllä pikkuisen haastavaa pitää bändi kasassa, kun Lauri on Helsingissä Ylellä töissä ja Louhelan Aki keikkailee ammatikseen. Mutta uskon, että jokainen meistä tulee jollakin tavalla jatkamaan musiikin tekemistä. Onko se sitten Big Jim´s Beer Belly vai mikä. Voihan olla, että keikan jälkeen kukaan ei enää halua nähdä toisia ollenkaan!