Sami Kokko testailee Linnakankaan koulun pihan kiipeilytelineitä hieman etukäteen. Sami menee maanantaina ensimmäiselle luokalle upouuteen Linnakankaan kouluun Kempeleessä. Valmistautuminen elämänmuutokseen on sujunut hyvin.
"Koulumatka on aivan lyhyt, ei edes kahdeksaasataa metriä. Olen saanut ison repun, jossa on auton kuva ja lokero vasemmalla, oikealla ja keskellä, ja sen takana on vielä yksi iso lokero", ekaluokkalainen selvittää.
Sami ei tarvitse iltapäiväkerhoa, vaikka sekin uudessa koulussa olisi tarjolla. Ainakin kaksi luokkakaveria on naapureista tuttuja. Koulun alkaminen kuitenkin vähän jännittää.
Perhosia
opettajien mahassa
Ekaluokkalaisten lisäksi säpinää tuntuu olevan opettajillakin. Moni on palannut kesälomilta jopa etuajassa. Ja mikäs on palatessa, kun työmaalla odottavat niin uudet tilat, ettei kaikkea ole ehditty vielä saada valmiiksikaan.
"Vaikka onkin ihanaa, että ympärillä on kaunista ja uutta, ilmapiiri on tärkein. Kyllä se lapsiinkin välittyy, jos henkilökunta on onnellinen. Me olemme innoissamme uudesta", päiväkodin ja esiopetuksen johtaja Outi Hänninen hehkuttaa.
Linnakangastalo ei olekaan pelkkä koulu. Uudelle asuinalueelle nousseessa pytingissä omat sisäänkäynnit ohjaavat kouluun, esikouluun ja päiväkotiin. Yhdessä päässä rakennusta on nuorisotilat ja asukastupien tiloja. Vauvasta vaariin siis samassa paikassa. "On viehättävä ajatus, että lapsi voi olla kymmenvuotiaaksi asti samassa talossa", rehtori Antti Peisterä sanoo.
Kasvatuksen ammattilaiset ovat uudesta alusta selvästi innoissaan. Linnakankaan tulevaisuudessa vilahtelevat mallioppiminen, luonteva vuorovaikutus eri-ikäisten välillä, avoin yhteistyö perheiden kanssa, tiedonsiirto aikuisten kesken, uudet toimintamallit, yhteinen vastuu.
Naperot
sivistyksen pariin
Yhteistyö päivähoidon ja koulun välillä vaatii kuitenkin myös kulttuurien yhteensovittamista. Muutosvastarintaa ei kuitenkaan porukasta löydy. "Tämä on loistava mahdollisuus", apulaisrehtori Petri Ojala korostaa.
Kempeleen kunnassa päivähoito kuuluu sivistystoimeen. Outi Hännisen mielestä se on aivan oikea järjestely. "Varhaiskasvatus ei ole pelkkää hoitoa vaan kasvatusta. Siinä tuetaan taitojen kehittymistä tietenkin lapsen mukaan."
Eli opintoputkessa taaperoikäisestä asti, häviääkö koulutaipaleen aloittamisesta hohto, kun siihen aletaan valmistautua jo vauvana? "Ei se hohtoa poista, vaan madaltaa kynnystä aloittaa koulu. Täällä esimerkiksi eskari on omassa tilassaan. Monesti perinteisessä päiväkodissa esikoulua käyvä jatkaa siinä samassa ryhmässä kuin aiemminkin", Hänninen sanoo.
"Siirtymäriittejä kyllä lapsilla riittää. Aina tulee uusia juttuja, ikäluokkien mukaan vastuuaikuisten määrä vähenee ja koulussa eteen tupsahtaakin pulpetti", Peisterä vastaa.
Uusi koulu
heti täynnä
Vanhemmatkin ottavat Linnakankaan koulun kiitollisina vastaan. Tähän asti koululaisia ja päiväkoti-ikäisiä on saanut kuskailla eri paikkoihin, ja koululaisen iltapäiväkerhokin on voinut olla vielä jossain muualla. Myös Ylikylälle jäävät koululaiset saavat nyt toimintansa samaan paikkaan.
Koulu näyttää nousseen keskelle metsää. Rakentaminen alueella on kiivasta. Kempeleen kasvu näkyy Linnakankaallakin. Riittääkö tämäkään koulu muutaman vuoden kuluttua?
"Ei tänne kovin monta pulpettia lisää mahdu", rehtori miettii luokkahuoneen 24 pulpetin keskellä.