Ei se kirkkaan punainen väri mitään, vaan ne muodot ja varsinkin se ääni, joka sykähdyttää jokaista autoharrastajaa. Kun 5,7-litrainen V8-moottori hörähtää, tietää, että kyse ei voi olla mistään muusta kuin jenkkiautosta. Siinä päät kääntyvät ja hymynkare ilmestyy kuskin suupieliin kesäkaduilla kruisaillessa.
"Tämä on enemmän kuin kulkuväline. Jokainen ajaa sellaisella autolla kuin haluaa. Minä halusin Camaron, enkä tästä luovu", sanoo oululainen Matti Poukkanen äänessään aidon jenkkiautoharrastajan ylpeyttä.
Poukkasen unelma kävi toteen pari vuotta sitten, kun hän pitkän etsiskelyn jälkeen sai tiedon Espoossa myynnissä olevasta vuoden 1988-mallisesta Chevrolet Camarosta. Ei muuta kuin välittömästi matkaan ja kun Poukkanen kohtasi Camaronsa, Oulun-junan paluulippua ei tarvinnut lunastaa.
"Se on fiilisjuttu, eihän tässä mitään järkeä ole. Ulkonäkö miellyttää, tämä on aito ja legendaarinen muskeliauto."
Camaro on 26-vuotiaan Poukkasen kolmas auto ja ensimmäinen amerikkalainen. Aiemmat kulkupelit Volvo ja Renault täyttivät toki tehtävänsä, mutta puhe kääntyy väkisinkin yhteen kuuluisimmista peltiunelmista, joita Detroitin autotehtailta on ulos rullannut.
"Kun televisiosta näki Ritari Ässän Pontiacin, siitä se innostus lähti ja jalostui tähän Camaroon", Poukkanen muistelee. Moottorit kiinnostivat häntä jo varhain ja Poukkanen ahmi jenkkiautokirjallisuutta oppiakseen kaiken ihailemistaan ajopeleistä.
Camaron rinnalle mahtuisi vielä toinenkin jenkkiunelma. "Jos saisi sellaisen -59 avo-Cadillacin", Poukkanen unelmoi.
Kilpakumppani Mustang
Jenkkiautoharrastajat ovat oma kastinsa, mutta Poukkanen ei halua vetää kovin jyrkkiä rajalinjoja eri automerkkien tai edes valmistusmaiden välille. "Autoharrastus on viranomaisten ja määräysten takia sen verran hankalaa, että toivoisin enemmänkin kaikkien autoharrastajien yhteistyön parantamista", hän pohtii.
Silti amerikkalaisautoissakin on eroja. Camaro on osa maailman suurimman autovalmistajan General Motorsin (GM) tuoteperhettä ja muut jenkit ovat enemmän tai vähemmän rakkaita vihollisia. Eräänlaista maaotteluhenkeä herättää etenkin toinen kuulu jenkkisportti Ford Mustang ja pienet kisat kohdatessa eivät ole harvinaisia.
Kumi palaa herkästi kulmilla, kun kuski hipaisee kaasupoljinta, mutta Poukkasen mukaan jenkkikuskit noudattavat liikennesääntöjä yhtä tunnollisesti kuin muutkin.
"Poliisin kanssa ei ole ikinä ollut ongelmia. Tuskin jenkkiautot ovat sen kummemmin erityistarkkailussa", Poukkanen arvelee.
F-bodyt yhteen
Poukkanen on kunnostanut autoaan monipuolisesti arviolta 15 000 eurolla. Näyttelykunnon sijaan Poukkanen on keskittynyt tekemään autosta ympärivuotisen kulkupelin. Projektin vaiheita esitellään Poukkasen verkkosivuilla http://barbara. macoline .com/?mpoukkan/camaro. Sivuilta on linkki myös Camaro- ja Pontiac Firebird -harrastajien uudehkon kerhon F-Body Club of Finlandin sivuille. "Mukaan mahtuvat kaikki F-body-autot."
Varsinaiset kiihdytykset jätetään kokoontumisajoihin, joissa suorituskykymittaukset tehdään lentokenttien radoilla. "Viime kesänä varttimaili meni tasan 15 sekuntiin", Poukkanen paljastaa. Tulevan kesän huipputapahtuma on Porissa kesäkuun alkupuolella järjestettävä kokoontuminen, jonne odotetaan Camaro ja Pontiac Firebird -harrastajia ympäri maata.