Avaruussukkula Columbian tuho vaikuttaa avaruuden tutkimukseen monta vuotta eteenpäin, ehkä pysyvästi.
Välitön tekninen syy avaruussukkula Columbian tuhoutumiseen saadaan hyvin todennäköisesti selville. Vaikeampi urakka on selvittää, millainen tapahtumaketju johti tekniseen virheeseen siellä, missä mitään virheitä ei voi sallia. Nämä selvitykset saattavat tuoda esiin laiminlyötyjä varoituksia, byrokraattista tehottomuutta ja säästöjen nimissä tehtyjä erehdyksiä. Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n sisäinen kulttuuri voi joutua kritiikin kohteeksi, mutta Columbian tuhon vaikutukset säteilevät vielä paljon tätä laajemmalle, koko kansainväliseen avaruustutkimukseen.
Välitön seuraus koskee kansainvälistä avaruusasemaa, jonka on ollut määrä valmistua vuoteen 2008 mennessä. Asema on todella nimensä veroinen, sillä amerikkalaisten ohella sen kehittelyssä on ollut mukana muun muassa venäläisiä, eurooppalaisia, japanilaisia ja brasilialaisia.
Tämä asema voidaan saavuttaa vain avaruussukkulalla tai venäläisellä raketilla. Nyt sukkulat ovat toistaiseksi pois pelistä, ja juuri niiden avulla on hoidettu suurin osa huollosta, tarvikkeista ja kiertoradan korjauksista.
Venäjän rahapulassa olevalle avaruusohjelmalle se saattaa olla jopa hyvä uutinen. Venäjän Progress- ja Sojuz -raketit nousevat arvoon arvaamattomaan, sillä sukkulat poislukien ne ovat ainoita laitteita, joilla avaruuteen voidaan viedä kuormaa ja ihmisiä. Tämä tosiasia takaa sen, että venäläiselle avaruusosaamiselle tulee entistä enemmän kansainvälistä kysyntää ja sen takia luultavasti myös rahoitusta. Nyt Venäjän ohjelman budjetti on vain noin kaksi prosenttia Yhdysvaltain vastaavasta.
Kansainvälisen avaruusaseman tulevaisuutta tuskin kuitenkaan voidaan tämän avulla taata, sillä venäläisrakettien kapasiteetti loppuu kesken. Niiden valmistusta ei myöskään voida hetkessä nopeuttaa. Ilman sukkulaa avaruusasemalla ei ole tulevaisuutta, ja sitä voi uhata jopa syöksyminen ilmakehään.
Yhdysvaltain viidestä avaruussukkulasta on nyt tuhoutunut kaksi, toinen nousussa, toinen laskussa. Vaikka tapahtumilla on väliä 17 vuotta ja vaikka takana on kymmeniä onnistuneita lentoja, se ei voi olla heittämättä varjoa koko ohjelman päälle.
Laajemmin katsoen edessä on linjaratkaisu siitä, onko ihmiselle sijaa avaruudessa vai ei. Halvempaa, helpompaa ja turvallisempaa on lähettää sinne tietokoneita, siis miehittämättömiä aluksia.
Tekeillä oleva kansainvälinen avaruusasema olisi ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu ihmiskunnan tukikohta avaruudessa. Tällä hetkellä yläilmoissa kuluttaa aikaansa kaksi amerikkalaista ja yksi venäläinen. Suunnitelmissa on rakentaa asemaa paljon suuremmaksi, mutta tällä hetkellä sen hylkääminenkään ei ole poissuljettu ajatus.
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on vakuuttanut maansa jatkavan avaruuden tutkimusta. Ilman sukkuloita ei kuitenkaan ole kunnollista avaruusasemaa, eikä sukkuloille ole kunnon tarvetta ilman avaruusasemaa. Molemmat ovat riippuvaisia toisistaan. Venäläisten laitteet ovat luotettavia mutta pieniä. Sukkuloiden turvallisuuden varmistus edellyttää luultavasti paljon rahaa ja sitoutumista.
Kiina aikoo kohta laukaista oman miehitetyn avaruusaluksensa. Venäjä jatkaa ohjelmaansa, ja varmaan sukkulatkin taas nousevat. Silti ihmisen rooli avaruuden valloituksessa on entistäkin kyseenalaisempi ja suuret tavoitteet entistä kauempana.