Oulaskankaan aluesairaalan johtavan ylilääkärin Asko Rantalan oli maanantaina helppo hymyillä. Oulaskangas keräsi Stakesin viime vuoden loka-marraskuussa tekemässä potilastyytyväisyyskyselyssä valtakunnan parhaan tuloksen.
Mukana oli yli 60 sairaalaa. Kriteerinä oli parhaan eli erinomaisen arvosanan kysymyksiin antaneiden potilaiden prosenttiosuus.
Rantalan mukaan toiminnan laadun lisäksi Oulaskankaan sairaalan koko on lähellä optimaalista. Tunnustus auttaa rekrytoimaan jatkossa väkeä töihin, sillä sairaalan imago sai mukavan lisänosteen.
"Henkilökunnan ikärakenne on sellainen, että tarvitsemme hyviä työntekijöitä jatkossa. Kaikkia kyselyn lukemia voi vielä parantaa", Rantala muistutti.
Esimerkiksi Oysin peittoaminen johtuu johtavan ylilääkärin mukaan pitkälti sairaalan kokoeroista.
"Oys on mammuttimainen laitos, vaikka se on hyvä ja tehokas yksikkö. Oulaskangas on enemmän kodinomainen kuin tehdas, eikä täällä tule potilaalle tunnetta, että missä putkessa olen."
Eniten erinomaisuutta Oulaskangas keräsi hoitajien vastaamisesta potilaan kutsuihin. Lähes kaikki potilaat antoivat arvosanan erinomainen tai hyvä myös muun muassa hoitotoimenpiteiden yhteensovittamisesta, hoitajien ja lääkäreiden ammattitaidosta sekä tiedon saannin helppoudesta. Huonoimmat lukemat irtosivat sairaalarakennuksesta ja osaston tiloista - kuten valtakunnassa yleisesti.
Työntekijätkin
viihtyvät
Myös työntekijät viihtyvät Oulaskankaalla. Sairaalalle laskettu arvosanojen keskiarvo sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa oli jonkin verran keskimääräistä parempi. Tutkimuksen teki Työterveyslaitos. Siihen osallistui lähes 20 000 työntekijää 21 sairaalasta.
Edelliskertaan vuonna 2002 verrattuna työntekijät kokevat esimerkiksi vaikutusmahdollisuutensa parantuneen. Myös kehityskeskustelujen määrä on noussut roimasti. Henkistä väkivaltaa kohtasi enää joka neljäs joka kolmannen sijaan.
Oulaskankaalla on reilut 300 työntekijää vuosittain.
Tulos nousi
miinukselta plussalle
Oulaskankaan osastojen 1-5 muutostyöt vuosina 2007-2008 tuovat melkoisen menoerän ja kysymysmerkin sairaalan toiminnalle. Rakennuksiin kohdistuvat menot ovat tänä ja ensi vuonna alle 300 000 euroa, mutta pomppaavat toiselle miljoonalle seuraavina vuosina.
"Alustavasti on suunniteltu, että talo jaettaisiin kahtia, mutta siitä tulisi varmaan liian suuri keskeytys. Osastoittain remontin tekeminen on toinen vaihtoehto", Rantala mietti.
Oulaskankaalla on myös menossa alakerran kosteusvaurioselvitys, joka pistää miettimään arkiston sijoituspaikkaa. Oulaskangas on rakennettu pääosin 1950-luvulla.
Sairaala teki positiivisen tuloksen viime vuonna, vaikka edellisvuonna miinusta kertyi puoli miljoonaa euroa. Toimintatuotot nousivat neljänneksen, toimintakulut alle sen.
"Parempi näin päin. Henkilöstökulut nousevat vuodessa automaattisesti kolme prosenttia, joten viiden vuoden aikana siitä kertyy paljon rahaa. Kunnat taistelevat samaan aikaan vuosikatteidensa kanssa", Rantala totesi.
Oulaskangas pyrkii kehittämään päivystystoimintaansa yhteispäivystysyksikön suuntaan. On mahdollista, että lääkärit tulevat sinne kokonaan yksityiseltä puolelta. Lisäksi Oulaskangas haluaisi perustaa Oulun eteläisen alueen radiologian keskuksen. Geriatria ja muistipoliklinikka ovat nekin painopistealueita.