Oulu
Metalliteollisuus odottaa nousua ensi vuodelle, mutta tunnelmat ovat epävarmat.
Tämä käy ilmi TE-keskusten ja KTM:n metallin työstön ja metallinrakenteiden toimialaraportista, joka julkistettiin tiistaina Oulussa.
Metallituotetoimialan kokonaistuotanto vuonna 2002 pysynee lähes edellisen vuoden tasolla. Toimialan tuotannon volyymi-indeksi nousi alkuvuonna, mutta toimialan tuotannon odotetaan taas laskevan vuoden loppupuolella.
Kysyntää vievät alaspäin loppuvuonna lähinnä kotimaan rakennus- ja koneteollisuuden sekä elektroniikka-alan heikentyneet näkymät.
USA:n talouden
kehitys ratkaisevaa
Toimialojen tilanne parantunee viennissä sekä kone- ja laitevalmistuksen alihankintatöissä. Kehitys ratkeaa kuitenkin USA:n talouskehityksen perusteella.
Perinteisessä konepajatoiminnassa kasvun hakeminen kotimarkkinoilta on lähitulevaisuudessa entistä vaikeampaa tiukan markkinatilanteen vuoksi. Kannattavuuden hakeminen vientimarkkinoilta ei ole myöskään helppoa. Vallatakseen markkinoita olemassa olevilta yrityksiltä on yrityksen kyettävä tarjoamaan merkittävää kilpailuetua jo markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden.
Raporttia koonnut toimialapäällikkö Risto Kaski Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta toteaa, että vuoden 2001 aikana elektroniikan mekaaninen valmistus koki osin dramaattisenkin käänteen. 3G-tukiasemaverkkojen rakentamisen alkaminen täydellä teholla siirtynee ainakin syksyyn 2003. Tällöin käynnistynee laajempi verkkojen rakentaminen ja volyymit myös näkyvät alihankintaverkostossa.
Pessimistisimmät ennusteet arvioivat 3G-verkkojen laajamittaisemman rakentamisen siirtyvän vielä vuosia eteenpäin johtuen muun muassa epävarmuustekijöistä Saksan ja Japanin markkinoilla. USAn taantuma kuitenkin lienee saavuttanut pohjalukemat.
Norjassa olisi markkinarako
Kaski peräänkuuluttaa metallille yhä uutta rohkeutta ja uutta ajattelua. Hänen mukaansa täkäläisellä metalliteollisuudella on esittää joitakin hyviä, kauas kantavia tuotteita, mutta tarjonta on loppujen lopuksi aika rajallinen.
"Sittenpä sellaiset tuotteet loppuvatkin, joille voisi alkaa rakentaa brandia. Jostakin pitäisi kaivaa sellaisia tuoteinnovaatioita, joilla voitaisiin lähetä kansainvälistymään."
Kasken mukaan Norjan offshore-teollisuus voisi olla oivallinen kohde iskeä kiinni. Hän ei tarkoita pelkästään alussa olevaa Lumikki-hanketta, vaan aluetta laajemmin.
"Siellä on isot kasvavat markkinat, ja sinne on mahdollista mennä. Siellä kuitenkin pitäisi olla uskottava, voimakas taho, joka ottaa asian uskottavasti haltuun. Tällä hetkellä pk-sektorilta ei sellaista uskottavuutta löydy", Kaski sanoo.
Rautaruukki olisi ainoa, jolla sellainen uskottavuus ja riittävä koko olisi olemassa. "Jollakin tavalla pitäisi muodostaa offshore -engineering, jolla on asiakasrajapinta, projektinhoito ja suunnittelu", Kaski pohtii. Siitä poikivien alihankintojen kautta hyötyisi heti esimerkiksi Raahen seutu. Hyötyä voisi säteillä kaemmaksikin koko Suomeen.
Älyä ja tunnetta tarvitaan
Parhaiten kilpailussa ovat pärjänneet metallialalla toimialajärjestelyihin, liiketoimintojen ulkoistamiseen ja järjestelmätoimittajuuteen panostaneet pk-yritykset. Verkostojohtamisessa parhaiten ovat menestyneet yritykset, joilla on yhteistä omistuspohjaa tai liiketoimintakulttuuria.
Kasken mukaan keskeistä on, että hyväksytään se, että vaativimmat työt tehdään meillä ja loput vaikkapa Virossa.
"Ulkoistamisessa pitää olla rohkeutta, se voidaan viedä tuotekehitykseen asti", Risto Kaski sanoo.
Elektroniikan mekaniikassa on esimerkiksi Scanfil pärjännyt hyvin Oulun seudulla ja edennyt maailmallekin.
"Se on mennyt jalostusketjussa paljon pitemmälle, se ei ole jäänyt metalliin. Se on yhdistänyt metalliin elektroniikkaa. Ei pelkällä metallilla hirveän pitkälle päästä, vaan siihen pitää saada älyä ja tunnetta", Kaski sanoo.