Työelämä vaatii paljon pienten lasten isiltä. He tekevät Suomessa eniten ylitöitä. Osin se sopii isille. Asenteissa on silti korjaamista monella taholla.
Erityisesti isänpäivänä on hyvä pysähtyä miettimään, miksi pienten lasten isät tekevät Suomessa eniten ylitöitä. Tutkimuksen vahvistamaan epäkohtaan puuttui Joensuun sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi puhuessaan viikolla Stakesin seminaarissa. Hänen mielestään eräiltä ryhmiltä vaaditaan tehokkuuden nimissä jo kohtuutonta työhön osallistumista. Miesten työllistymisaste on suurimmillaan 27-37 vuoden iässä eli juuri silloin, kun useimmilla on pieniä lapsia. Oikein paljon ylitöitä tekevät pitkälle koulutetut miehet.
Kaikkea ei voi laittaa yleisen tehokkuusajattelun tai työnantajien ahnehtimisen syyksi. Osa miehistä käyttää tilannetta hyväkseen. Työhön mennään mieluusti silloinkin, kun perheessä tarvittaisiin isän läsnäoloa. Työpaikalla koetaan selvittävän helpommalla kuin kotona.
Tehokkuudelle ei pidä uhrata kaikkea. Työn ja perheen nykyistä parempi yhteen sovittaminen vaatii kaikilta uutta ajattelutapaa. Yhteiskunnalle ja työnantajillekin on tärkeää, että myös tulevat työntekijät ovat henkisesti vahvoja ja ehyitä ihmisiä. Edellytykset lasten eheyteen ovat parhaat perheissä, joissa vanhemmat ehtivät antamaan kohtuullisesti aikaa. Tähän kiinnitti huomiota Väestöliiton isäseminaarissa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Jos tarjolla on kaksi läheistä aikuista, paranevat lapsen edellytykset solmia alusta saakka turvallisia kiintymyssuhteita.
Monet miehet, joskus tosin myös naiset, huomaavat liian myöhään lastensa hurahtaneen kuin huomaamatta suuriksi. Aika heihin tutustumiseen on jäänyt vähiin. Se on menetys. Kuten Pentti Arajärvi huomautti, perhe on elämän ydinasioita ja lapset kalleinta, mitä meillä on. Perheen eteen tehdään työtä, mutta siitä myös ammennetaan voimaa.
Mikään ei korvaa niitä hauskoja hetkiä, kun oma lapsi katsoo ihaillen omaa isäänsä, hehkutti puolestaan Cacciatore. Ihailukaan ei ole välttämätöntä, vaan tavallinen arkinen yhdessä puuhastelu antaa uutta sisältöä isien elämään.
Päättäjät pyrkivät sentään parantamaan isien ja pienten lasten yhteisen ajankäytön edellytyksiä. Viime vuonna voimaan tullut isyysvapaan pidennys on kuitenkin kiinnostanut vähän. Sitä hyödyntävien määrä on sentään kasvussa. Tänä vuonna pidennystä käyttää siihen oikeutetuista viitisen prosenttia, jos kiinnostus jatkuu nykyisellään. Hallituksen esityksessä odotettiin, että 20 prosenttia isistä hyödyntää etuutta.
Pohjoismaissa vanhempainlomista innostuneimmat isät ovat Ruotsissa. Vähimmin niitä käyttävät suomalaisisät. Asenteiden kehityksestä kertoo kuitenkin se, että isyyslomaa pitävien prosenttiosuus nousee meillä vuosi vuodelta.
Yhteiskunta muuttuu hyvässä ja pahassa. Ikäviin ilmiöihin kuuluu avioerojen määrän kasvu. Samalla myös kiistat huoltajuudesta yleistyvät. Onnellisinta on, jos silloinkin jaksetaan ajatella kaikkien etua, vaikka se ei ole aina helppoa. Sekä lapsille että isille on tärkeää, että myös miehet voivat säilyttää eron jälkeen siteet lapsiinsa. Heillä on oikeus ja velvollisuus vanhemmuuteen.
Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila lähetti sekä sosiaalityöntekijöille että tuomioistuimille vakavat terveiset: Ei pidä juuttua vanhaan traditioon, vaan on lähdettävä ennakkoluulottomasti hakemaan lapsen parasta. Hämmästyttävän usein se lopulta koituu myös äidin ja lasten parhaaksi, vaikka kipeinä aikoina ensin toisin ajateltaisiin.