Enää ar­viol­ta puolet Suo­mes­sa myy­tä­vis­tä lu­kois­ta on pe­rin­tei­siä, äly­luk­ko­jen myynti ko­ti­oviin kasvaa voi­mak­kaas­ti – voi lisätä tur­val­li­suus­ris­ke­jä

Enää hieman yli puolet Suomessa myytävistä lukoista on perinteisiä, arvioi suomalainen digitaalilukkovalmistaja iLOQ.

Enää hieman yli puolet Suomessa myytävistä lukoista on perinteisiä, arvioi suomalainen digitaalilukkovalmistaja iLOQ.
Enää hieman yli puolet Suomessa myytävistä lukoista on perinteisiä, arvioi suomalainen digitaalilukkovalmistaja iLOQ.

Älylukkojen myynti on kasvanut voimakkaasti. Suomalaisen digitaalilukkovalmistaja iLOQin arvion mukaan enää hieman yli puolet Suomessa myytävistä lukoista on perinteisiä.

Paristokäyttöisten, yksityisasuntoihin myytävien älylukkojen myynnin kasvu on vuodessa kolminumeroinen, sanoo Suomen Turvaurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Ona Gardemeister. Hän arvioi tällaisia lukkoja olevan jo kymmenissä tuhansissa yksityisasunnoissa.

Arviossa ei ole mukana iLOQinkin markkinoimia elektromekaanisia lukkoja, joissa on sähkön lisäksi perinteinen avain. Gardemeisterin mukaan niidenkin myynti kasvaa, mutta maltillisemmin.

Lukkoyritys ja liitto näkevät yleistymisen syynä älyavainten helppouden. Siivoojalle voi antaa avaimen, joka toimii vain tiettynä viikonpäivänä tai lapsi pääsee kotiin koodilla tai kulkutunnisteella. Kadonneen avaimen tai kulkutunnisteen taas voi kuolettaa ilman kallista lukkojen vaihtoa.

–  Inhimillisen väärinkäytöksen mahdollisuus voidaan minimoida. Jos verrataan perinteiseen mekaaniseen järjestelmään, siinä kadonnut avain jää elämään kiinteistön tiloihin, sanoo iLOQin Suomen myyntijohtaja Toni Päivinen.

Älylukkoja markkinoidaankin helppouden lisäksi turvallisuudella.

Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta uudenlaiset lukot eivät kuitenkaan ole perinteisiä turvallisempia, kertoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialasta.

–  Murtomielessä ne ovat samoja.

Pänkäläisen mukaan vakuutusyhtiöt katsovat kaikkien lukkojärjestelmien kohdalla samalla tavoin, täyttävätkö ne kansallisen standardin.

Vaatii kuluttajalta osaamista

Se, että yritykset osaavat tehdä perinteisiä lukkoja, ei johda automaattisesti digitaalisten lukkojen osaamiseen, sanoo tietoturvayhtiö F-Securen tietoturvakonsultoinnin johtaja Tomi Tuominen. Järjestelmän monimutkaisuus kasvattaa riskejä.

–  Mitä enemmän tuodaan älyä, sitä enemmän kasvaa hyökkäyspinta-ala lukkoihin.

Perinteisen lukkopesän voi tiirikoida tai avaimen väärentää, mutta älyjärjestelmässä manipulointipaikkoja on enemmän, kuten kännykkäsovellus ja sen taustajärjestelmä.

–  Valmistajan pitää pystyä hallitsemaan näitä riskejä.

Tuominen varoo arvostelemasta lukkoyritysten kykyä hallita riskejä, mutta sanoo, ettei kuluttajalla ole "minkään valtakunnan mahdollisuutta" arvioida älylukon tietoturvaa. Hakkerit ovat murtaneet lukkoja, joiden turvallisuus on paperilla tiptop. Kannattaisiko maallikon siis pitää perinteiset lukot?

–  Se on varmasti turvallisempi vaihtoehto.

Myös Gardemeister sanoo olevansa hieman huolissaan siitä, että älyjärjestelmiä hankitaan liian kevein perustein ilman tietoturvallisuusnäkökulmaa. Hän muistuttaa, että erityisesti loman aikana kannattaa käyttää varmuuslukkoa huolimatta siitä, millaisia muut lukot ovat.

Varas helpommin kiinni?

Älylukkojen edut korostuvat etenkin kerrostaloissa, joissa suurella joukolla ihmisiä on avain ulko-oveen ja yhteisiin tiloihin. Turvallisuutta lisää se, että kadonneen avaimen voi kuolettaa ilman pelkoa siitä, että ulkopuolinen pääsee kaikkien häkkivarastoihin.

Päivisen mukaan kulunvalvontatietoa keräävien älylukkojen avulla voi selvittää, millä avaimella varkaissa on käyty.

–  Kiinnijäämisriski on merkittävästi suurempi.

Toisaalta taas vakuutuskorvauksia varten perinteinen murto on Pänkäläisen mukaan helpompi todentaa, sillä älylukon peukalointi ei välttämättä jätä murtojälkiä.

Ilmoita asiavirheestä