Euroopan neuvosto haluaa laajentaa kuolemanrangaistuksen kieltämisen koskemaan myös sota-ajan lainsäädäntöä. Järjestön 44 jäsenmaata voivat allekirjoittaa siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan perjantaista lähtien.
Jo tähän mennessä sopimus on kieltänyt kuolemanrangaistuksen rauhan oloissa. Nyt tämä periaate halutaan ulottaa kaikkiin ajateltavissa oleviin olosuhteisiin.
Kuolemanrangaistuksen vastustaminen on ollut Euroopan neuvostolle aina tärkeä kysymys. Järjestö on myös saavuttanut merkittäviä tuloksia: käytännössä Eurooppa on nykyisin kuolemanrangaistuksesta vapaa alue.
EN:n jäseneksi viime vuosina liittyneet Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat heti joutuneet vähintäänkin toimeenpanemaan moratorion eli pidättäytymään teloituksista.
Jäsenyysehtoihin on kuulunut myös ihmisoikeussopimuksen voimaansaattaminen ja kiellon ulottaminen maan lainsäädäntöön.
Ratifioinnin on saattanut päätökseen 39 EN:n 44:stä jäsenmaasta. Suomessa se tapahtui vuonna 1990. Joukosta puuttuvat vielä mm. Venäjä ja Turkki, jotka nekään eivät ole panneet toimeen kuolemanrangaistuksia vuosikausiin.
Uusi lisäpöytäkirja avataan juhlallisesti allekirjoitettavaksi EN:n ministerikomitean kokouksen yhteydessä Liettuan Vilnassa perjantaina.
Sen tekstissä korostetaan jokaisen oikeuden elämään olevan demokraattisen yhteisön perusarvo. Kuolemanrangaistuksen poistaminen on välttämätöntä tämän oikeuden suojelemiseksi.
Amnestyn vuotta 1999 koskevien lukujen mukaan maailmassa on 90 maata, jotka soveltavat kuolemanrangaistusta.
Vuonna 1998 Kiina, Kongon demokraattinen tasavalta, Yhdysvallat ja Iran toimeenpanivat 86 prosenttia kaikista tietoon tulleista teloituksista.