Emun vastustajat lisäävät kannatustaan Ruotsissa. Vetoavusta huolimatta kansalaisten käännytys voi osoittautua liian työlääksi.
Ruotsalaiset valmistautuvat kahden kuukauden päästä äänestämään Euroopan rahaliittoon liittymisestä. Jos kansanäänestyksessä ei-äänet voittavat, uutta tilaisuutta ei hevin tule. Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan joka toinen vastustaa Emua. Kannattajia on vain 30 prosenttia eli vähemmän kuin koskaan.
Pääministeri Göran Persson tarvitsee suoranaisen ihmeen voittaakseen kansanäänestyksen. Aivan mahdotonta se ei ole, onhan epätietoisia peräti viidesosa äänestäjistä. Tällainen ihme voisi olla, jos maan suurin ammattiliitto LO luopuisi puolueettomasta asenteesta ja ryhtyisi liputtamaan Emun puolesta.
Länsinaapurin demokratian luoteeseen kuuluu, ettei maassa päätetä mitään ilman perusteellista keskustelua ja kansanäänestystä. Tällä hetkellä tilanne on omituinen. Pääoppositiopuolue tukee rahaliittoon liittymistä, jota osa hallituksen ministereistä ja päähallituspuolueen jäsenistöstä vastustaa. LO:kin on taistelun tuoksinassa repeämässä kahtia.
Pääministeri Persson on haalinut vetoapua hieman joka puolelta. Saksan ulkoministeri Joschka Fischer on käynyt selostamassa ruotsalaisille, etteivät Saksan talousvaikeudet johdu Emusta. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen taas on vakuuttanut, ettei Suomen ole tarvinnut katua Emu-ratkaisuaan. Kyllä-puoli onkin ottanut Suomen menestystarinan vaaliaseekseen.
Ulkomaisella veljesavulla ei juuri ole vaikutusta, vaan Persson tarvitsee ennen kaikkea arvovaltaista kotimaista tukea. Sitä hän on saanut maan suurimman ammatillisen keskusjärjestön LO:n puheenjohtajalta Wanja Lundby-Wediniltä. Kaksikko lupasi lehtikirjoituksessa esitellä ohjelman, jolla pyritään suojelemaan Ruotsia työttömyydeltä ja säilyttämään hyvinvointivaltio mahdollisena euroaikanakin.
LO:n sisällä Lundby-Wedinin takinkäännös on herättänyt närää, tulisihan LO:n päätösten mukaan olla puolueeton.
Perssonin tavoitteli pitkään LO:n tukea Emu-jäsenyydelle, mutta järjestön ehtona olivat puskurirahastot. Persson kieltäytyi ja niin jäi virallinen tuki saamatta. Pääministerille ei kuitenkaan enää riitä, että LO suhtautuu jäsenyyteen puolueettomasti, vaan järjestö olisi saatava rahaliiton taakse. Hallitus joutui neuvottelemaan uudelleen LO:n kanssa. Se on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa LO:n kanssa sopimuksen "puskureista". Sanasta puskurirahasto on luovuttu samalla kokonaan.
Suomessa ay-liikkeen kannatus ostettiin juuri puskurirahastoilla, joilla tasoitetaan suhdannevaihteluita mahdollisissa talouskriiseissä, jotta työttömyys ei kasvaisi. Meillä rahastot ovat jo täynnä eikä niitä ole toistaiseksi tarvinnut käyttää. Ruotsissa rahastojen luonteesta sopiminen aiheutti ongelmia hallituksen ja LO:n välille.
Suomen kannalta Ruotsin kyllä-päätös olisi toivottava. Monet pelkäävät, että Suomen teollisuus joutuu kärsimään, jos Ruotsi hylkää euron. Joissakin tilanteissa Ruotsin kruunu voi heiketä niin tuntuvasti, että siitä olisi haittaa Suomen vientiteollisuudelle.
EU:lle Ruotsin kansanäänestyksellä on lähinnä symboliarvo. Jos Ruotsi sanoo ei, suurin häviäjä on Ruotsi itse. Sen päätösvalta EU:n talouspolitiikassa kutistuu nykyisestään. Jatkossa euroryhmän roolia vahvistetaan, eivätkä ulkopuoliset maat enää pääse osallistumaan sen valmisteluun. Koska talouspolitiikassa pohjoismailla on ollut hyvin yhtenäinen linja, Ruotsin mukaantulo Emuun vahvistaisi myös Suomen asemaa euroryhmässä.