EMMA suosii mo­der­nis­mia

Helsinki Espoossa syksyllä avattavan modernin taiteen museon EMMAn pysyvän näyttelyn ripustus on jo pitkällä.

Professori Leena Peltola tutkii Espoon modernin taiteen museon tulevia näyttelytöitä.
Professori Leena Peltola tutkii Espoon modernin taiteen museon tulevia näyttelytöitä.

Helsinki Espoossa syksyllä avattavan modernin taiteen museon EMMAn pysyvän näyttelyn ripustus on jo pitkällä. Taideteokset ovat pääosin Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta. Ripustusta valvovat säätiön edustajina Päivi Karttunen Saastamoisen suvusta ja professori Leena Peltola.

Teokset valinneet ja ripustuksen suunnitelleet naiset tarkastelevat tähän mennessä tehtyä työtä eräässä salissa.

"Ovatkohan teokset liian alhaalla? Me kun olemme molemmat tällaisia lyhyitä ihmisiä."

No, taulut kieltämättä ovat vielä hieman alas ripustettuja pidemmän ihmisen silmin katsottuna. Mutta mitä taidetta suuri yleisö pääseekään pian näkemään!

Saastamoisen säätiön kokoelmassa on runsaasti muun muassa Marraskuun ryhmän taiteilijoiden kuten Tyko Sallisen, Alwar Cavénin, Marcus Collinin ja Ragnar Ekelundin töitä. Myöhempää ekspressionistista juonnetta kokoelmassa jatkavat muiden muassa Åke Mattas, Unto Koistinen, Olavi Martikainen sekä lokakuulaiset Aimo Kanerva, Helge Dahlman ja Otto Mäkilä.

1950-luvun taidetta ja modernismia edustavat vaikkapa Juhani Linnovaaran ja Anita Lucanderin, 1960-luvun informalismia puolestaan esimerkiksi Mauri Favénin, Kimmo Kaivannon, Mauno Hartmanin ja Ulla Rantasen tuon ajan teokset.

Uusimmat työt ovat aivan tuoreita, hyvä kun niistä maali on ehtinyt kuivua. Lista on loputtoman hieno.

Useimmilta taiteilijoilta on esillä useampi työ. Taiteilijoilta on säätiön perustamisesta alkaen pyritty hankkimaan yhdellä kertaa ryhmä teoksia.

"Niin pyrimme tekemään edelleen", kertovat Karttunen ja Peltola. He matkustavat paljon yhdessä, näyttelyissä ja taidemessuilla, sillä Saastamoisen säätiö on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista taiteen ostajista ellei suurin.

Kokoelmassa on paljon merkittävää ulkomaistakin taidetta. Myös sitä nähdään EMMAn perusnäyttelyssä. Kokoelmaan kuuluu muun muassa italialaisen Mimmo Paladinon veistoksia.



Perusnäyttelyä muutetaan hiljakseen


EMMAn perusnäyttely tulee paikkaamaan valtavan aukon suomalaisen modernin taiteen esittelyssä. Koko 1900-luvun kattavan ajanjakson taidetta ei ole näin suuressa määrin pysyvästi näytteillä missään Suomen taidemuseossa. Ateneumin peruskokoelmat esittelevät pääosin ajanjakson alun taidetta ja Kiasmassa tämän ajan teoksia nähdään vaihtuvissa teemanäyttelyissä.

"Perusnäyttelyssä tulee olemaan esillä 300-400 taideteosta", Karttunen kertoo. "Sitä muutetaan pikku hiljaa."

Pysyvä näyttely ja museon vaihtuvat näyttelyt rakennetaan mahtaviin puitteisiin. Tapiolassa sijaitseva EMMA tulee olemaan näyttelytiloiltaan Suomen suurin taidemuseo, näyttelypinta-alaa siellä on 5 000 neliömetriä.

Weilin&Göösin entiseen painotaloon rakennettu museo on tyylikkään krouvi. Painotyöt vaativat aikoinaan mahdollisimman paljon valoa, joten nyt sitä riittää taiteelle kokonaisen valtavan ikkunaseinän mitalla.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä